Perussuomalainen 2/2025

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”

Rami Lehtinen: ”Kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

Mira Nieminen: Sosiaaliturva säilyy – hallitus ei tee uusia leikkauksia

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

Avioliiton varallisuusoikeuksille asetetaan selvät vanhentumisajat – perussuomalaiset: Nykytilanne on ongelmallinen

Koomikko Graham Linehan lentokentältä suoraan tyrmään – sananvapauskiista kuumenee Britanniassa

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

valmistava opetus

Suomeen ja Ruotsiin on tulossa kymmeniä tuhansia pakolaislapsia Ukrainasta. Heillä on oikeus perusopetukseen, vaikka osa heistä käykin edelleen koulua etänä. Pullonkaulaksi Pohjolassa on muodostumassa ukrainankielisten opettajien puute. Siitäkin selvitään luovuudella.

Viime keskiviikkoon mennessä Ruotsista oli hakenut turvapaikkaa 19 517 ukrainalaista, joista lapsia oli 7 600. Useimmat heistä 6–15-vuotiaita. Luvuista puuttuvat henkilöt, jotka eivät vielä ole hakeneet turvapaikkaa. Heidän lukumääränsä on tuntematon, mutta sen arvellaan olevan suuri.
Ukrainalaisilla pakolaislapsilla on EU:n alueella oikeus saada välittömästi kouluopetusta mutta koulupakkoa ei ole. Maahanmuuttoviraston realistisen <a href="https://www.migrationsverket.se/Om-Migrationsverket/Pressrum/Nyhetsarkiv/Nyhetsarkiv-2022/2022-03-11-Mycket-anstrangd-boendesituation.html">arvion</a> mukaan Ruotsiin saapuisi 76 000 Ukrainan pakolaista juhannukseen mennessä. Ääritilanteessa tulijoita olisi 212 000 ja heistä puolet siis lapsia.
Ukrainakieliset opettajat kortilla
&#8211; Maahan saapuneiden lasten ja nuorten määrä ei suoraan heijasta sitä, kuinka moni heistä hakeutuu ruotsalaiseen kouluun. Osa lapsista valitsee ehkä etäopetuksen ja seuraa ukrainalaista koulujärjestelmää, <a href="https://www.lararen.se/nyheter/kriget-i-ukraina/sa-hotar-ygeman-kommunerna-med-lagen">arvelee</a> opetusministeri Lina Axelsson Kihlbom.
Pullonkaulaksi opetuksessa saattaa muodostua se, että koko Ruotsissa on vain 16 ukrainantaitoista äidinkielenopettajaa. Akuutissa tilanteessa Opetushallitukselle on annettu tehtäväksi selvittää kaikki mahdolliset ukrainaa taitavat henkilöt, jotka voisivat avustaa kouluja opetuksen järjestämisessä.
Lapset heti koulunpenkille
Suomeen on saapumassa sisäministeriön arvion mukaan 40 000–80 000 pakolaista Ukrainasta tämän vuoden aikana. Ja lapsia heistä todennäköisesti puolet. Koululaitoksen lisäksi tämä tarkoittaa haasteita lasten varhaiskasvatukselle eli päivähoitojärjestelmälle.
Ukrainan kielen taitoiset opettajat ja varhaiskasvattajat ovat kortilla myös Suomessa. Helsingissä on yksi ukrainanopettaja, eikä tilanne ole sen parempi muissakaan kunnissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12372330">sanoi</a> viime keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että opetuksen suhteen tilanne on selkeä. Ukrainalaislapsilla on oikeus osallistua perusopetukseen. Hänen mukaansa paras vaihtoehto olisi valmistava opetus, jossa opetetaan suomen ja ruotsin kielen alkeita.
&nbsp;
&nbsp;

Suomeen ja Ruotsiin tulossa kymmeniä tuhansia kouluikäisiä pakolaislapsia – osa aikoo yhä käydä koulua etänä

Maahanmuuttajaoppilaista aiheutuu kouluterveydenhoitajalle selvästi enemmän työtä kuin suomalaisista. Monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja kokee, että suomalaislapsilta leikataan resursseja koko ajan, koska maahanmuuttajalapsiin uppoaa niin paljon työtä. Ainakin Helsingissä koululääkärin tarkastuksista on jouduttu leikkaamaan. 
Helsingissä esimerkiksi Suomalaisessa Yhteiskoulussa on lääkärivajeen takia jouduttu luopumaan osasta joillain luokka-asteilla tehtävistä koululääkärin tarkastuksista, kertoo <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/812023-laakarivajeesta-karsiva-helsinki-nostaa-palkkoja-vaikka-moni-ei-tee-nytkaan-taytta">Helsingin Uutiset</a>. Määräaikaisia tarkastuksia kohdennetaan niille, joiden kohdalla koulun terveydenhoitaja on havainnut tarvetta lääkärin vastaanotolle. Koululääkärin tarkastukseen pääsee myös, jos vanhemmat sitä erikseen toivovat.
Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen vahvistaa Suomen Uutisille, että sama ilmiö näkyy jossain määrin kaikissa Helsingin kouluissa.
”Suomalaisilta leikataan koko ajan”
Sen sijaan maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastuksista ei tingitä. Valmistavaan opetukseen tulevan maahanmuuttajaoppilaan terveystarkastus on paljon laajempi ja työläämpi kuin tavallisille lapsille tarjottavat <a href="https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/terveystarkastukset/laajat-terveystarkastukset">laajat terveystarkastukset</a>, kertoo pääkaupunkiseudulla monikulttuurisessa koulussa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina (nimi muutettu).
&#8211; Tuntuu, että suomalaisten oppilaiden kohdalla leikataan koko ajan kaikesta, samaan aikaan kun maahanmuuttajaoppilaat vievät valtavasti aikaa ja resursseja, Tiina kertoo.
Valmistava opetus on tarkoitettu 6-17-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomea. Kunnasta riippuen se järjestetään joko erillisellä, valmistavalla luokalla tai valmistavan opetuksen ryhmissä.
Myös paperittomat hoidetaan
Maahanmuuttajaoppilaita tulee kouluihin monella nimikkeellä: kiintiöpakolaisina, näiden perheenyhdistämisinä, turvapaikanhakijoina ja muina maahanmuuttajina. Kouluihin tulee jopa laittomasti maassa oleskelevien &#8221;paperittomien&#8221; lapsia. Osalle tulijoista on jo tehty maahantulotarkastus muualla, mutta osalle valmistavan opetuksen terveystarkastus on ensimmäinen Suomessa tehtävä terveystarkastus.
Valmistavaa opetusta ei kaikissa kouluissa ole, joten maahanmuuttajaoppilaiden suuri määrä rasittaa vain tiettyjä kouluja. Kouluterveydenhoitajien määrä on resurssoitu oppilaiden nuppiluvun mukaan, riippumatta oppilasaineksen laadusta, Tiina kertoo.
Valmistavan opetuksen terveystarkastus teettää töitä
Kouluun tulevien maahanmuuttajaoppilaiden terveystarkastus alkaa terveyskyselyn täyttämisellä kotona. Kyselylomake on saatavilla eri kieliversioina, kuten arabiaksi, englanniksi, somaliksi, venäjäksi ja viroksi, Tiina kertoo. Hänen kokemuksensa mukaan näitä lomakkeita ei kuitenkaan saada takaisin täytettyinä kuin ehkä viidesosalta valmistavan luokan oppilaiden vanhemmista. Myös rokotustietoja on vaikea saada heiltä kirjallisesti; virolaisilta ja venäläisiltä ne saa useimmiten kyllä, Lähi-idästä ja Afrikasta tulleilta ei juuri koskaan.
Kaikilta maahanmuuttajaoppilailta otetaan laboratoriokokeita. Mahdolliset tartuntataudit, kuten hepatiitti, HIV, kuppa, suolistoloiset ja tuberkuloosi tutkitaan THL:n maaluettelon mukaan.
Koska monet tutkittavista tartuntataudeista ovat hyvin vakavia, periaatteena on, että lapset eivät aloita koulua ennen kuin seulontatutkimuksen tulokset on saatu. Tämä ei Tiinan mukaan läheskään aina toteudu, vaan lapset ovat ehtineet käydä koulua jo monta kuukautta, ennen kuin tartuntatautitutkimukset tehdään.
Tulkin käyttö hidastaa terveystarkastusta
Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle varataan 60 minuutin aika terveystarkastusta varten. Paikalla ovat oppilaan lisäksi ainakin toinen vanhemmista, tulkki, terveydenhoitaja ja lääkäri.
Ongelmana on se, että monilla maahanmuuttajavanhemmilla on vaikeuksia ymmärtää sovituista ajoista kiinni pitämisen tärkeyttä. Tiina kertoo, että jos vanhempi ei ilmesty sovittuna aikana paikalle, terveystarkastusta on vaikea tehdä, koska varsinkaan nuorelta oppilaalta ei saada asioita kunnolla selville. Tiinan mukaan usein voi käydä myös niin, että tulkki ei tule paikalle. Silloin tarkastus on lähes mahdoton toteuttaa, ellei perhe osaa englantia.
Tiinan mukaan maahanmuuttajat ovat erittäin tietoisia oikeudestaan tulkkiin &#8221;niin kauan kuin on tarve&#8221;. He myös &#8221;kouluttavat toisiaan&#8221; erilaisista oikeuksistaan. Kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut äiti saattaa vaatia tulkin paikalle, koska ei osaa suomea.
Tulkin käyttö tietenkin hidastaa terveystarkastuksen suorittamista huomattavasti. Tarkastukseen liittyy niin paljon pakollisia kuvioita, että tulkin kautta ei ole mahdollista kysellä vanhemmalta mitään kovin syvällisiä lapsen ja perheen voinnista, Tiina kertoo.
Tulkkia tilattaessa asiakkaan &#8221;statuksen&#8221; tietäminen on oma ongelmansa. Kyseessä voi olla pakolainen, kielteisen päätöksen saanut ja uusintahakemuksen tehnyt turvapaikanhakija, laittomasti maassa oleva &#8221;paperiton&#8221; ja niin edelleen. Valtio korvaa kunnille osan <a href="https://kotouttaminen.fi/korvaukset-kunnille">pakolaisten vastaanoton kustannuksista</a>, kuten tulkkauskulut. Epäselvissä tapauksissa tulkkauskulut jäävät kunnan maksettaviksi. Viime kädessä maksaja on tietenkin aina suomalainen veronmaksaja.
Koulutuksesta lisäkuluja veronmaksajille
Suomen Uutiset haastatteli Tiina äskettäin myös <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/kouluilla-kehnot-mahdollisuudet-estaa-tyttojen-ymparileikkauksia/">tyttöjen ympärileikkausten</a> vastaisesta työstä. Jutussa kävi ilmi, että koulujen henkilökunnalle järjestetään aiheesta hienoja koulutuksia, mutta käytännössä koulujen mahdollisuudet estää tyttöjen viemistä vanhempiensa kotimaahan ympärileikattaviksi ovat heikot. Koulun terveystarkastuksissa ei aina pystytä edes jälkeenpäin huomaamaan jo tehtyä ympärileikkausta.
Tiina kertoo, että myös maahanmuuttajien valmistavan opetuksen terveystarkastuksista järjestetään koulutuksia, joihin osallistuu lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Niistä koituu veronmaksajille lisäkuluja.
&#8211; Ja näitä koulutuksiahan ei varmaan edes lasketa maahanmuuton kuluihin, kun ne ovat vain &#8221;terveydenhuollon lisäkoulutusta&#8221;, Tiina arvelee.

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

valmistava opetus

Suomeen ja Ruotsiin tulossa kymmeniä tuhansia kouluikäisiä pakolaislapsia – osa aikoo yhä käydä koulua etänä

Monikulttuurisuus rasittaa kouluterveydenhoitoakin – maahanmuuttajien terveystarkastuksista ei tingitä

Uusimmat

Näkemiin, Woke! Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock kritisoi talouselämän politisoitumista – vetää tukensa yritysaktivismilta

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”

Rami Lehtinen: ”Kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

Mira Nieminen: Sosiaaliturva säilyy – hallitus ei tee uusia leikkauksia

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

Avioliiton varallisuusoikeuksille asetetaan selvät vanhentumisajat – perussuomalaiset: Nykytilanne on ongelmallinen

Koomikko Graham Linehan lentokentältä suoraan tyrmään – sananvapauskiista kuumenee Britanniassa

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia

Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 2/2025