Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Strandman: Aikuisen velvollisuus on rajata lapsen ja nuoren sosiaalisen median käyttöä

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Venäjän hyökäys

Samaan aikaan kun Ukrainassa tapetaan ihmisiä Venäjän eliitin edustaja mässäilee Mariupolin jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla ympäri vaurainta Eurooppaa. Kesämökistäkin voi heittämällä maksaa 150 000 euron kuukausivuokraa. Yhden kuolema on toisen leipä.

Venäjä piiritti viime vuoden keväällä Mariupolia kahden kuukauden ajan. Tykistö- ja kranaattituli sekä ilmahyökkäykset jauhoivat kaupungin murusiksi ja lopettivat tuhansien ukrainalaisten elämän. Ehkä traagisin yksittäinen isku kohdistui kaupungin <a href="https://apnews.com/article/Russia-ukraine-war-mariupol-theater-c321a196fbd568899841b506afcac7a1">teatteriin</a>, jonka raunioihin kuoli jopa 600 siviiliä.
Seuraavaksi kuvaan ilmestyykin sitten Venäjän armeijan rakennusprojekteista vastaava varapuolustusministeri Timur Ivanov. Ivanov sai tehtäväkseen miehitetyn Mariupolin jälleenrakentamisen, nyt kukoistavaksi <a href="https://www.aljazeera.com/news/liveblog/2023/3/19/russia-ukraine-live-putin-makes-surprise-trip-to">venäläiseksi</a> kaupungiksi.
Makeaa elämää verirahoilla
Sopimuksen kaupungin korjaustöistä sai lopulta Ivanovia lähellä oleva yritys. Ivanov puolestaan nettosi miljardisopimuksesta tavanmukaisen korvauksen, <a href="https://acf.international/news/zamministra-oborony-vedet-roskoshnuyu">kertoo</a> Aleksei Navalnyin Kansainvälinen korruption vastainen rahasto (ACFI).
Kleptokratiassa rahaa liikkunee tarpeeksi, koska sitä on tässäkin tapauksessa näemmä riittänyt myös Ivanovin ex-vaimolle ja tämän lasten äidille Svetlana Manjovitshille. Rouva tiettävästi <a href="https://tvpworld.com/69317538/wife-of-russian-deputy-def-min-spends-hubbys-blood-money-in-paris">asustaa</a> muun muassa Saint Tropezissa huvilaa, jonka vuokra on 150 000 euroa kuukaudessa.
Ex-vaimolla on residenssi myös Pariisissa. Moskovassa piipahtaessaan hän kurvailee ympäriinsä Rolls-Royce Cornichella, väittävät Manjovitshin elämää selvittäneet, kriittisesti Venäjän nykyhallintoon suhtautuvat tahot. Rouvan eksyydestäkään ei ole täyttä varmuutta, kyseessä saattaa olla perheen sisäinen peiteoperaatio.
Manjovitshia vaaditaan pakotelistalle
Navalnyin korruption vastainen rahasto on <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/ryska-eliten-lever-lyxliv-i-europa-medan-bomberna-faller-i-ukraina">patistellut</a> ranskalaisia protestoimaan Manjovitsin Pariisin asunnon ulkopuolelle. Navalnyin rahaston tavoitteena on saada Manjovitsh EU:n Venäjän vastaiselle pakotelistalle ja jäädyttää perheen omaisuus.
Vastaavat mielenilmaisut johtivat viime vuonna siihen, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tytärpuoli asetettiin Britannian pakotelistalle.

Yhden kuolema on toisen leipä: Venäjän eliitti lomailee Euroopassa miehitetyn Mariupolin jälleenrakennukseen tarkoitetuilla varoilla

Venäjän propaganda katsoo taaksepäin Neuvostoliiton suuriin päiviin. Mukana on mytologiaa kaukaisemmastakin menneisyydestä. Puolitotuuksien, suorien valheiden, huhujen, myyttien ja salaliittoteorioiden tiimellyksessä ei ole ihme, jos kansalainen kuormittuu ja sulkee valtion televisiokanavan.

Venäjän valtion propaganda nojaa television voimaan ja kansaa on ruudun avulla valmisteltu sotaan vuosikaudet. Sotilasparaateja seurataan tarkasti tuntitolkulla ja tv:ssä on järjestetty äänestyksiä historian merkittävimmästä venäläisestä.
Josif Stalin, Pietari Suuri ja muut sotilaallisesti ansioituneet johtajat sijoittuvat säännönmukaisesti kärkipaikoille.
Samalla Venäjän historiaa kirjoitetaan uusiksi. Neuvostoaikaa arvioidaan taas myönteisessä sävyssä. Sivummalle työnnetään nälänhädät ja puhdistukset, vankileirien saaristo ja köyhyys. Voitto toisessa maailmansodassa on noussut lähes valtionuskonnon asemaan.
Nostalgia, menneisyyden kaipuu ja paluu Neuvostoliiton suurvalta-aikaan ovat Dagens Nyheterin <a href="https://www.dn.se/varlden/ryssarna-borjar-trottna-pa-tv-propagandan/">mukaan</a> läpikäyviä teemoja myös valtion kontrolloimassa viestinnässä.
Kertaus on opintojen äiti
Margarita Simonjan nousi 25-vuotiaana RT-propagandakanavan johtoon 17-vuotta sitten. Hän ilmestyy edelleen ilta toisensa jälkeen tv-ruutuun ja kertoo mitä maailman kansalaisten pitäisi ajatella sodasta Ukrainassa. Perusviesti on aina sama ja kertaus opintojen äiti. Ukraina on kiittämätön:
&#8211; He haluavat vihollistemme riveihin, Naton jäseneksi. Heistä on tullut pettureita. Ei ole kenellekään epäselvää, miten Venäjä kohtelee pettureita, Simonjan uhosi juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuussa.
Ukrainan kansan traaginen kohtalo liikuttaa ja kannustaa toimiin kaikkia, joilla vielä on sydän ja itsesuojeluvaisto paikallaan. Sotaa ei saada hevin loppumaan, sillä länsi taistelee Ukrainan rinnalla kädet sidottuna ja syynä ovat Venäjän ydinaseet.
Venäjän propaganda nojaa ydinpelotteeseen
Simonjan venytti Venäjän ydinasedoktriinin suuntaviivoja joulukuussa sanomalla, ettei Venäjä käytä ydinaseita Ukrainassa. Syynä ei ole hänen mukaansa ole huoli mahdollisista siviiliuhreista vaan uskonnosta ja kansallisesta kulttuurista.
&#8211; Tärkein syy siihen on se, että siellä on meille pyhiä paikkoja. Putin ei koskaan antaisi käskyä pommittaa vaikkapa Kiovan luolaluostaria, se on täysin poissuljettua.
&#8211; Mutta otetaan esimerkiksi Washington tai Lontoo, siellä ei ole meille mitään pyhää.
Kansa ei tiedä mihin uskoa
Venäjän valtion kontrolloima media (muutahan maassa ei käytännössä olekaan) ottaa käskynsä suoraan presidentin hallinnosta. Kreml päättää asioista, joita painotetaan; mitä nostetaan ja mitkä jätetään huomiotta. Sätkynuken rooli saattaa ajoittain häiritä jopa koleerista tähtitoimittajaa.
Pohjimmiltaan kyse on suhtautumisesta totuuteen. Tai valehteluun, jos kääntää asian toisin päin. Television katsojat saavat silmilleen niin monta totuutta, valhetta ja huhua, etteivät he enää tiedä mihin uskoa.
Lopputulos on se, että venäläiset näkevät johtajiensa ehkäpä valehtelevan, mutta niinhän kaikki muutkin heidän mielestään tekevät. Mikään ei ole sitä miltä näyttää. Salaliittoteoriat ovat yhtä uskottavia kuin tarkasti dokumentoitu fakta.
&#8211; Jos Venäjällä olisi vapaa media ja kansalaisten pitäisi oikeasti ottaa kantaa Butšan, Mariupolin ja Iziumin sotarikoksiin, niin uskon, että monet kieltäytyisivät silti uskomasta näkemänsä ja lukemaansa. Se liittyy suurvaltakompleksiin, Neuvostoliiton jälkeiseen traumaan, totalitarismin pitkään historiaan, <a href="https://www.dn.se/varlden/anna-lena-lauren-det-finns-en-logn-som-folk-inte-gar-pa/">analysoi</a> toimittaja Anna-Lena Laurén.
Vladimir Putin: ”Voitte luottaa vain minuun”
Venäjän presidentti pelaa omaa peliään kaiken keskellä. Hän on tehnyt itsestään käytännössä korvaamattoman ja lähestyy vauhdilla roolia, joka on kuolevaiselle pitkälti ja perinteisesti mahdoton. Jo antiikin ajoilta on peräisin tarina henkilöstä, joka vahasiivin lähestyi aurinkoa.
Toisaalta Putin on itsekin joutunut propagandan ja vääristelyn uhriksi. Hän on tiedustelutietojen mukaan eristäytynyt ja saa informaatiota, joka ei välttämättä vastaa todellista tilannekuvaa kansan mielialoista tai sodan kulusta Ukrainassa. Sielua kalvava epäluulo on diktaattorin pahin vihollinen.
&#8211; Ette voi luottaa kehenkään, Putin <a href="https://www.nytimes.com/live/2022/12/11/world/brittney-griner-russia-ukraine-news?smid=url-share#in-a-string-of-appearances-a-chatty-putin-sends-an-underlying-message">kertoi</a> Venäjän valtion median toimittajalle New York Timesin mukaan.
&#8211; Voitte luottaa vain minuun

Kansalaiset väsyvät valheisiin Venäjällä: Mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista – vain Putiniin voi luottaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt varjoonsa tyytymättömyyden, joka ajoittain puhkeaa väkivaltaisiksi mielenosoituksiksi entisissä Keski-Aasian neuvostotasavalloissa. Viimeksi kansa nousi keskusvaltaa vastaa Uzbekistanissa, joka on edelleen monin sitein kiinni Venäjässä.

Heinäkuun alussa 18 ihmistä kuoli, 243 loukkaantui ja yli 500 pidätettiin Karakalpakstanissa, Uzbekistanin turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välisissä <a href="https://www.aljazeera.com/opinions/2022/7/7/why-unrest-in-a-remote-region-of-uzbekistan-matters">yhteenotoissa</a>. Syrjäisen maailmankolkan kansalaisten raivoksi purkautunut ja hätätilaan päättynyt tyytymättömyys jäi kohinaksi maailman muiden kriisien taustalle.
Kahden miljoonan asukkaan autonomisen Karakalpakstanin väkivaltaiset mielenosoitukset olivat jo toinen <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/7/4/what-we-know-about-protests-in-uzbekistans-karakalpakstan-region">esimerkki</a> pinnan alla kytevästä levottomuudesta entisissä neuvostotasavalloissa. Tammikuussa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kymmenia-kuollut-yli-tuhat-haavoittunut-kazakstanin-kapinaa-kukistetaan-nyt-yhteisvoimin/">Kazakstanissa</a> kuoli satoja ihmisiä kansannousussa, jonka taltuttamiseen osallistui turvallisuusjoukkoja myös Venäjältä.
Siirtotyöläiset pelinappuloina
Uzbekistan on Keski-Aasian tärkein viljantuottaja ja musliminemmistöinen valtio, jossa asuu 35 miljoonaa ihmistä. Asukkaita on lähes yhtä paljon kuin Ukrainassa. Uzbekistan on valtio, jossa törmäävät Venäjän, Kiinan ja länsimaiden näkemykset alueen tulevaisuudesta. Myös Turkki on jo pelkästään historiallisista syistä aktiivinen toimija Keski-Aasiassa.
Venäjä on uzbekeille tärkeä, koska heitä on siellä töissä ainakin kaksi miljoonaa. Tärkeitä ovat myös miljardit dollarit, joita siirtotyöläiset toimittavat vuosittain kotimaahan.
Nyt keikkatyöläisten virta on kutenkin <a href="https://thediplomat.com/2022/04/are-central-asian-migrant-workers-ready-to-leave-russia/">kääntynyt</a> takaisin kohti Keski-Aasiaa Ukrainan sodan ja Venäjän tiukkenevan taloustilanteen myötä.
Venäjä saattaisi hurjimpien mediassa esitettyjen spekulaatioiden mukaan jopa kääntää uzbekkien virran toiseen suuntaan. Tällöin Keski-Aasian tasavalloista tulleita siirtotyöläisiä rahdattaisiin sadoin tuhansin ja vajavaisin tiedoin vaikkapa Suomen rajoille anomaan <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006025046.html">turvapaikkaa</a> EU:n alueelta.

Uzbekistan on Keski-Aasian leipäkori ja ulkovaltojen nälkä kasvaa maan rajoilla