vieraskielinen väestö

Ajatuspaja Suomen Perustan ylläpitämä vaestokello.fi-palvelu havainnollistaa reaaliaikaisesti Suomen väestörakenteen muutosta erityisesti maahanmuuton vaikutuksista. Etenkin pääkaupunkiseudulla vieraskielisten ihmisten osuus kasvaa kiihtyvää tahtia ja suomen kielen puhujien määrä hiipuu.

Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.

Väestönkehityksestä puhuminen herkästi nostattaa poliittista kohua, vaikka pikemminkin olisi syytä pohtia sitä, millaisen Suomen päättäjät aikovat jättää jälkipolville. Onko tulevaisuuden Suomi kenties väkiluvultaan pienempi mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai jatkavatko päättäjät maahanmuuttoon nojaavaa väestönkasvua, jolloin suomalaiset jäisivät vähemmistöksi omassa maassaan?

Helsinki kasvaa nopeasti ja kasvukivut ovat kaikkien nähtävillä. Kasvu on perustunut maahanmuuttoon ja tulijat eivät välttämättä ole olleet kovapalkkaisia huippuosaajia. Suuntaa on nyt syytä muuttaa ja pääkaupunkia pitää rakentaa helsinkiläisiä ja helsinkiläisten omia tarpeita varten.

Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.