Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

ylikoulutus

Venäjän hyökkäystä paossa olevat ihmiset ovat sopeutuneet nopeasti uuteen yhteiskuntaan ja työllistyvät vikkelästi. Ero on suuri moneen muuhun pakolaisryhmään verrattuna. Toki taustalla on yhteinen eurooppalainen kulttuuriperinne sekä maahan tulleiden hyvä koulutus. Moni aikookin jäädä niille sijoilleen rakentamaan yhteistä hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslia (Regeringskansliet) tilasi keväällä ainutlaatuisen <a href="https://dtm.iom.int/reports/sweden-ukrainians-and-third-country-nationals-under-temporary-protection-needs-intentions">haastattelutatutkimuksen</a>, jonka avulla pyrittiin selvittämään Ruotsiin tilapäisen suojelun piiriin päätyneiden ukrainalaisten nykyinen tilanne ja toiveet heidän itsensä kertomana. Tutkimuksen suoritti Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Asenne ratkaisee kotiutumisessa
Haastattelututkimus tehtiin huhti-toukokuun aikana ja siihen osallistui 4 682 ukrainan kansalaista sekä 64 kolmannen maan kansalaista. Haastatellut edustavat 19 prosenttia koko maassa olevasta ukrainalaisesta pakolaispopulaatiosta. Kysely vietiin läpi puhelimitse tai verkon välityksellä.
Haastateltujen ukrainalaisten asennetta kuvaavat hyvin heidän esittämänsä keskeiset toiveet: kieltenopetusta kaipasi 51 prosenttia ja tukea työpaikan hankkimiseen tarvitsisi 43 prosenttia pakolaisista. Kyseiset ominaisuudet ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan keskeisiä tekijöitä uuteen yhteiskuntaan sopeutumisessa, jota integraatioksikin kutsutaan.
Ylikoulutus vaikeuttaa työllistymistä
Sotaa Ukrainassa pakenevista miehistä oli työelämässä 69 prosenttia, naisista töissä kävi joka toinen. Loput aktiivisten pakolaisten ryhmästä etsi töitä. Vain 12 prosenttia kaikista haastatelluista oli passiivisia. He olivat eläkeläisiä, opiskelijoita tai työttömiä, jotka eivät hakeneet töitä.
Ukrainalaisten jo muutenkin korkeaa työllistymisastetta on hidastanut se, että huomattava osa heistä on korkeasti koulutettuja. Heille on ollut tarjolla työtä, johon he ovat olleet ylikoulutettuja ja jossa he eivät voi hyödyntää täysipainoisesti osaamistaan.
80 prosenttia työtä etsivistä ilmoitti kielitaidottomuuden keskeiseksi työllistymisensä esteeksi. Englannin opetus koettiin sekin tarpeelliseksi, jotta korkeakoulututkinto vastaisi paremmin käytännön työelämän haasteisiin.
Harva haluaa takaisin kotimaahan
Ruotsi on ilmeisesti vastannut hyvin pakolaisten toiveita turvallisesta ja mahdollisuuksia tarjoavasta asuinpaikasta, sillä 72 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo näkyvissä olevana aikana jäädä niille sijoilleen Ruotsissa. Muuttoa maan sisällä hautoo 8 prosenttia haastatelluista.
Vain 28 prosenttia pakolaisista haluaisi palata Ukrainaan sodan mahdollisesti joskus loppuessa ja 19 prosenttia ei halua missään nimessä palata. 18 prosenttia puolestaan ei voi palata ja epävarmoja aikeistaan on 35 prosenttia haastatelluista.

Yli puolet Ukrainan pakolaisista siirtynyt tukiluukulta palkkatöihin – harva suunnittelee enää paluuta kotimaahan