Talousprofessori Matti Virén pitää myönteisenä valtiovarainministerin tuoretta esitystä valtion ensi vuoden budjetiksi, ja ehdotuksen sopeutustoimia.
– Ehdotetut toimet ovat oikeansuuntaisia, joskin mittaluokka voisi olla vieläkin suurempi, koska leikkausvaraa on enemmänkin, Virén sanoo.
Osana sopeutuksia budjettiehdotuksessa kohdistuu kaikkiaan 100 miljoonan euron leikkaus sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin.
Nyt järjestöleikkauksia ovat kritisoineet pitkälti rahaa vastaanottavat tahot, niitä myötäilevän median tuella. Virén vertaa järjestöjen kritiikitöntä kohtelua mediassa maksuttomaan mainontaan.
– Yksikään media ei ole missään vaiheessa kysynyt järjestöjen edustajilta, että koska organisaatiot ovat kalliita, niin eikö järjestöjä ollenkaan huoleta, kuka loppupeleissä maksaa laskun, Virén sanoo.
Hän on jo aiemmin huomauttanut, että pidemmän päälle valtiolla ei ole varaa ylläpitää lukuisia instituutioita, joilla ei ole mitään kosketuspintaa markkinoille.
Kriitikoiden omat ehdotukset pimennossa
Odotetusti vasemmisto-oppositio moittii laajasti budjettiehdotuksen liki miljardin sopeutustoimia, siitä huolimatta että ehdotetut leikkaukset eivät kohdistu valtion ydintoimintoihin.
Virén kiinnittää huomiota siihen, että vaikka Suomen vaikea taloustilanne on kaikkien tiedossa, leikkauksia kritisoivilta tahoilta ei ole esitetty vaihtoehtoisia toimia.
– Kun valtiovarainministeri esittää 0,9 miljardin leikkauksia, ja niitä nyt vastustetaan, niin tietenkin kysymys kuuluu, että mistä sitten vaihtoehtoisesti leikataan? Eli mistä ehdotetaan vaihtoehtoisesti otettavan pois, jos esitetty ei kelpaa. Sitä ei ole kuultu. Huulilta voi tietysti lukea, että vastaus on verotus; saajilta ei oteta pois – vaan maksajilta.
On kysyttävä, mistä talouskasvu alkaa
Hallitusta kritisoivat oppositiopuolueet puhuvat taukoamatta siitä, miten tulevaisuudessa alkava talouskasvu ratkaisee ongelmat ja näin ollen (juuri) mistään ei tarvitsisi leikata. Virén puolestaan vaatii lausuntoihin tarkennuksia.
– On toki hyvä sanoa, että talouskasvua vaaditaan, mutta samalla olisi kohtuullista, että ne, jotka tulevaisuuden kehikkoa rakentavat yksinomaan talouskasvun varaan, kertoisivat, mistä kasvu tulee. Toistaiseksi en ole juurikaan nähnyt kriitikoilta ehdotuksia, mistä kasvu voisi alkaa. Jopa maahanmuuton moninkertaistaminen on nyt pantu naftaliiniin.
Ostovoima vahvistuu veronalennuksilla
Talouskasvun alkamiseen vaaditaan monia tekijöitä, eikä käsillä varsinaisesti ole ”matalalla riippuvaa hedelmää” kasvun eteen. Jotain voidaan kuitenkin tehdä, Virén sanoo.
– Koska valuuttakurssiin ja korkoihin ei voida vaikuttaa, Ei juuri ole muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä keventämään omaa kustannusrasitusta. Nyt hallituksen toimet – myös veronalennukset – ovat oikeansuuntaisia, koska toimilla pyritään keventämään kustannuksia.
– On hyvä muistaa, että veronalennuksetkaan eivät katoa ”mustaan aukkoon” vaan ne alentavat kustannuksia, ja silloin reaalinen ostovoima kasvaa, professori Virén toteaa lopuksi.
Keväällä hallitus päätti myös mittavista veronalennuksista, jonka osana muun muassa työn verotusta kevennetään kaikkiaan noin miljardilla eurolla.
