Taloustieteen Nobel-voittajalta tunnustusta hallitusohjelmalle: Merkittävä suunnanmuutos – ”Työnteon kannustimet keskiöön”

Nobelisti Bengt Holmström kiittelee Kauppalehden haastattelussa uutta hallitusohjelmaa, joka vastaa siihen huutoon, että työntekoon tulee kannustaa eikä tukia saa vastikkeetta. Holmström myös katsoo, että yksilöiden liiallinen riippuvuus valtiosta on omiaan lisäämään ahdistusta tai yksinäisyyden kokemusta.

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström ilmaisee Kauppalehden haastattelussa tyytyväisyytensä uuden hallituksen ohjelmaan, joka vahvistaa työnteon kannustimia ja siirtää vastuuta valtiolta kansalaisille itselleen.

Holmström on jo aiemmin moittinut suomalaista sosialidemokraattista talouspolitiikkaa, joka on tehnyt ihmisyksilöt liian riippuvaiseksi valtiosta ja siten murentanut yksilöllistä vastuuntuntoa.

Tanskan mallin mukaan

Nyt Holmström katsoo, että hallitusohjelmassa on otettu merkittävä muutos oikeaan suuntaan.

– Hallitusohjelma on merkittävä suunnanmuutos. Ohjelma asettaa työnteon kannustimet keskiöön, Holmström sanoo Kauppalehdelle.

Nobelistin mukaan hallitusohjelma vastaa siihen huutoon, että työntekoon tulee kannustaa eikä tukia saa vastikkeetta. Tällaista linjaa on esimerkiksi Tanskassa noudatettu.

Holmströmin mukaan myös maahanmuuttopolitiikan tulisi olla vahvasti sidoksissa työn tekemiseen, koska vain siten se saavuttaa yleisen hyväksynnän, eikä turhauta maahan saapuvia.

Työn ja yrittämisen puolesta

Toiseksi suurin hallituspuolue perussuomalaiset on aina ollut ja tulee olemaan suomalaisen työn ja yrittämisen puolue.

Valtiovarainministeri Riikka Purra totesikin tällä viikolla eduskunnassa, että oikeudenmukaisuudeksi tulisi kutsua ihmisten ja kansakuntien oikeutta oman työnsä hedelmiin ja vastuuta omista taloudellisista sitoumuksistaan.

– Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että veronmaksajan rahat ovat valtion ja että valtio päättää, mitä rahalla tehdään. Tai että kaikkea, siis kaikkea, rahoitetaan veronmaksajan rahalla. Velaksi.

Purra totesi, ettei kehityksen päätepisteenä voi olla yhteiskunta, jossa ihminen saa mahdollisimman paljon tukia ja kaikkeen on vain oikeuksia.

– Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia. Kullekin kykyjensä ja voimiensa mukaan. Kansalaisten ja kansakuntien vastuun lisääminen omasta taloudestaan on myös oikein. Tämä vähentää moraalikadon, vapaamatkustamisen ja kilpailukyvyttömyyden tapaisia ongelmia, Purra sanoi.

Valtion rooli kasvanut liian suureksi

Uusi hallitus on vahvasti sitoutunut korjaamaan julkista taloutta: tavoitteena on kilpailukykyinen ja yrittäjämyönteinen Suomi, joka houkuttelee investointeja.

Valtiovarainministeri Purran mukaan korjaaminen edellyttää uudenlaista politiikkaa eli priorisointia, tärkeysjärjestystä, rakenteellisia uudistuksia ja samalla myös vaikeita päätöksiä. Veronkevennyksien ja sääntelyn purkamisen myötä työn tekemisestä on tulossa kannattavampaa.

Valtion tämän vuoden budjetin alijäämä on huimat 8,1 miljardia euroa. Valtion taloutta rasittavat erilaiset vajeet

Nobelisti Holmströmin mukaan talouden tilan heikentyminen onkin vain oire, sillä itse sairaus on valtion liian painava rooli.

Holmström uskoo, että riippuvuus valtiosta lisää ahdistusta tai yksinäisyyden kokemusta. Hän lisäisi monien etuuksien vastikkeellisuutta, koska uskoo, että ihmiset saavat hyvää oloa siitä, että he auttavat toisiaan.