Taloustieteilijät: Julkisen sektorin pöhöttyneisyys ja kannustinloukut hidasteina talouskasvulle – työvoiman liikkuvuutta voisi vielä vauhdittaa uusilla veroporkkanoilla

Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman talousjakson toimittaa valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, jonka johdolla aluksi puidaan sitä, missä taloudessa nyt mennään.

Kasvua Suomessa ei ole juuri ollut viimeiseen 17-18 vuoteen. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén näkee osittain syynä Suomen sijainnin, jonka vuoksi Suomi ei ole täysin pysynyt maailmanmarkkinoiden imussa.

– Naapurissa ei ole kovin hyvinvoivia maita. Päin vastoin, markkina-alueet ovat aika kaukana, mikä näkyy osin myös siinä, että vientimenestys on ollut surkea. Helppoa saumaa ei ole siinä mielessä, että muut maat läheltä avittaisivat meidän kasvupyrkimyksiämme.

Myös Suomen pöhöttynyt julkinen sektori huolettaa Viréniä.

– Meidän kannaltamme erikoinen piirre on se, että Suomi on miltei maailman suurimman julkisen sektorin maa. Jos me verrataan sitä yksinkertaisilla indekseillä niin, että katsotaan menojen määrää suhteessa bkt:hen, niin meillä on iso tiilireppu selässä, ja se osin näkyy siinä kustannusrasituksena. Tilanne on muuttunut, sillä vielä 50 vuotta sitten tai 30 vuotta sitten Suomi oli maa, jossa oli aika pieni julkinen sektori.

Joko valtion roolin kasvu hidastaa syntyvyyttä?

Virénin mukaan julkisen sektorin massiivinen kasvu kytkeytyy taloudessa kaikkialle ja saattaa jopa olla yksi tekijä laskeneen syntyvyyden taustalla.

Suomen syntyvyys laski ennätysmatalalle vuonna 2023.

– En voi ymmärtää sitä demografista kehitystä muuten kuin että tavallaan valtio on ominut kaiken riskin itselleen. Aiemmin poliitikot ovat ilmoittaneet, että he huolehtivat kaikesta: kun synnytät lapsen, se koulutetaan ilmaiseksi. Me hoidetaan sinut vanhuksena. Pääset kahden tunnin odotusajalla sairaanhoitoon ja niin edelleen.

– Ekonomistin on vaikea ymmärtää, kun sanotaan, että syntyvyyteen ei voi vaikuttaa. Me kuullaan kuitenkin koko ajan, että valtiontalouden puolelta voidaan vaikuttaa köyhyyteen tai mihin tahansa. Mutta sitten meillä on sellainen asia, johon ei voida vaikuttaa, eli demografia. Se on vähän ihmeellistä.

Tukijärjestelmäkin hidastaa

Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä nostaa esille kannustinloukut, jotka ovat pitkälti seurausta massiiviseksi paisuneesta tukijärjestelmästä.

– Meillä on niin valtava määrä tukia. Juuri kuten Matti sanoi, niin se, että julkinen sektori yrittää hoitaa kaikki meidän asiat koska tahansa ja kaikissa tilanteissa, niin sehän näkyy nyt, myös työttömyysrakenteessa.

Koskenkylä pitää työttömyystilannetta järkyttävänä.

– Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan virallinen työttömyys on yli 320 000. Kun samaan aikaan syntyvyys on romahtanut, niin huoltosuhde – siis huollettavat jaettuna huoltajilla – nousee kuin pystysuoraan suuntaan. Eihän meillä ole työtä, mutta ei meillä ole kohta työntekijöitäkään.

Pyhiin lehmiinkin voisi jo kajota

Hallitus pyrkii sopeuttamaan valtiontaloutta, vakauttamaan velkasuhteen ja tekemään työnteosta Suomessa entistä kannattavampaa.

Perussuomalainen kädenjälki näkyykin vahvasti hallituksen puoliväliriihen päätöksissä. Massiivisten ansioveroalennusten lisäksi esimerkiksi ruoan arvonlisäveroa lasketaan ja työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan entisestään.

Mitä seuraavaksi kaivattaisiin? Virén kehottaa veronalennusten lisäksi saneeraamaan rohkeammin julkista sektoria.

– Leikkauksiakin tarvitaan, mutta en nyt tarkoita pelkästään niitä, vaan myös rakenteellisia uudistuksia. Meillä kuitenkin on julkisella sektorilla paljon ”pyhiä lehmiä”, joista ajatellaan, että niitä ei saa muuttaa eikä niihin saa koskea. Esimerkiksi yliopistolaitosta ja korkeakouluja ei saisi muuttaa, niitä ei saisi yhdistää eikä saisi keskittää, vaan pitäisi vain antaa lisää rahaa. Tämä kulttuuri pitäisi saada häipymään.

Virén nostaa myös esille, että Suomessa tarvittaisiin lisää joitakin ”veroporkkanoita” edistämään työn liikkuvuutta. Virén esittääkin myös varainsiirtoveron poistoa määräajaksi. Tällöin asuntokauppa todennäköisesti vauhdittuisi, jolloin samalla poistuisi yksi este työvoiman liikkuvuuden tieltä.