Lähetekeskusteluun saapuvalla hallituksen esityksellä esitetään muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittavaa yhtäjaksoista oleskeluaikaa pidennettäisiin neljästä kuuteen vuoteen.
Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voisi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria.
Pysyvän oleskeluluvan voisi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos yksi kolmesta lisäedellytyksestä täyttyy. Nämä olisivat 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa.
Työntekoa edellytetään
Esityksen mukaisesti hakijalta edellytetään myös työntekoa. Kaikissa tilanteissa tietyn pituinen työhistoria sisältäisi myös vaatimuksen siitä, että se olisi kerrytetty niin, että hän on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan.
Oleskeluluvan hakija voisi saada pysyvän oleskeluluvan ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa, jos hän on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Tällöin vaadittaisiin myös vähintään kehittyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäksi edellytettäisiin oleskeluluvan yleisten edellytysten täyttymistä
Maahanmuuttajan oma vastuu kasvaa
Hallitus antoi esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta eduskunnalle 5. kesäkuuta. Tavoitteena on lisätä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavaksi.
– Pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen. Hallitusohjelman tavoitteena on kannustaa maahan muuttaneita suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, työntekoon ja kielen opiskeluun, toteaa sisäministeri Mari Rantanen.