

LEHTIKUVA
Kansalaisuuslain uudistus etenee: Asumisaikaedellytys pitenemässä nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen
Uudistuksen tavoitteena on tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Hallitusohjelman mukainen kansalaisuuslain uudistus aloitettiin sisäministeriössä lokakuussa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa erillisessä hankkeessa. Nyt lausuntokierrokselle lähtevällä hallituksen esityksellä toteutettaisiin hallitusohjelman kirjauksia kansalaistamisen asumisaikaedellytyksestä.
Esityksen mukaisesti asumisaikaedellytys pitenisi nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen.
Koskee myös kansainvälistä suojelua saavia
Uudistus koskisi myös kansainvälistä suojelua saavia, joiden asumisaikaa koskeva poikkeus poistettaisiin. Näiden henkilöiden kohdalla kansalaisuushakemus tulisi kuitenkin esityksen mukaan käsitellä kiireellisenä ja päätös olisi tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta ja kansalaisuudettomalta henkilöltä edellytettäisiin viiden vuoden asumisaikaa. Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytettäisiin jatkossakin kahden vuoden asumisaikaa.
Laskenta alkaa vasta oleskeluluvasta
Esityksen mukaan jatkossa asumisaikaa laskettaessa hyväksyttäisiin vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää laskettaisi mukaan asumisaikaan. Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaisi siitä, kun oleskelulupa on myönnetty.
Ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa otettaisi enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei olisi enää jatkossa peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa asumisaikaedellytystä laskettaessa.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää on tarkoitus vähentää. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saisi olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta.
Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuisi tosiasiallisesti Suomessa asiaa ratkaistaessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asumisaikavaatimus Kansainvälinen suojelu Suomen kansalaisuus Kansalaisuuslaki Turvapaikanhakijat hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Hallitus puuttuu maahanmuuttopolitiikkaan vankasti – Peltokangas: ”Nyt hallitus tekee ne tehtävät, jotka sen pitääkin”

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuutto, huono integraatio ja rikollisuus liittyvät yhteen – ”Ratkaisu löytyy, kun tunnistat ja tunnustat ongelman”

Presidenttiehdokas Halla-aho: Jos me Suomessa teemme kaiken samoin kuin Ruotsissa, myös lopputulos tulee olemaan samanlainen

Sisäministeri Mari Rantaselta tyly viesti katujengiuraa suunnitteleville nuorille: ”Kadut eivät kuulu jengeille, joten tänne on turha tulla hillumaan – Suomessa on tehokas poliisi”

Sisäministeriö esittää kansainvälisen suojelun lupien pituuden lyhentämistä

Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan

Kansalaisuuslakia kiristetään – Koponen: ”Suomen kansalaisuus ei ole kauppatavaraa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.