Siirtolaispolitiikka on ajautumassa umpikujaan – turvapaikkakäsittelyn siirtämistä kolmanteen maahan aletaan selvittää myös Saksassa

Saksaan saapuu turvapaikanhakijoita ja laittomia siirtolaisia ennätysmääriä samaan aikaan, kun tulijoiden elinoloista vastaavien kuntien tilat ovat täynnä ja voimavarat lopussa. Sisäministeri lupaa selvittää mahdollisuudet siirtää turvapaikkakäsittely ulkomaille.

Saksalaisissa kunnissa ovat paikat täynnä, koska hylkäyksen saaneiden maasta poistaminen ei toimi ja lisää siirtolaisia saapuu ennätysvauhdilla.

Monissa kunnissa pystytetään hätämajoitustelttoja. Berliinissä on jouduttu ottamaan asumiskäyttöön vanhoja lentokenttärakennuksia.

Hillitseekö vihreiden vastarinta liittokansleria?

Osavaltioiden pääministerit vaativat liittokansleri Olaf Sholzia (sd) hätäkokoukseen, koska kuntien rahkeet eivät riitä enää vastaamaan edes entisten tulijoiden majoituksesta, ruokahuollosta, sosiaali- ja terveyspalveluista, opetuksesta ja kotoutumisesta, uusista tulijoista puhumattakaan.

Keskiviikkona Berliinissä pidetty kokous epäonnistui. Syynä liittokanslerin innottomuuteen tarttua akuuttiin ongelmaan pidetään hallituksessa istuvien vihreiden vastarintaa.

Vihreiden mukaan vaatimukset siirtolaisten määrän vähentämiseksi ovat luonteeltaan oikeistopopulistisia. Muut puolueet sen sijaan sanovat, että laittomaan siirtolaisuuteen olisi puututtava kovalla kädellä juuri siksi, etteivät oikeistopopulistit saa lisää vettä myllyynsä.

Enemmistö rajoittaisi siirtolaisten määrää

Saksassa jätettiin tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä yli 54 000 uutta turvapaikkahakemusta. Saksasta haki viime vuonna turvapaikkaa yli 350 000 ihmistä, mikä on kolmannesta enemmän kuin edellisvuonna. Hakijoista oli 68 prosenttia alle 30-vuotiaita, 28 prosenttia alaikäisiä ja 69 prosenttia miehiä. Kuntien rasitusta lisäävät myös ukrainalaiset sotapakolaiset, joita on tullut Saksaan Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen yli 1,1 miljoonaa.

Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista haluaa laittomalle maahantulolle nykyistä tiukemmat rajat. Kolme neljäsosaa saksalaisista pelkää siirtolaisuuden pahentavan asuntopulaa, 71 prosenttia ongelmien kärjistymistä kouluissa ja 73 prosenttia konfliktien lisääntymistä kanta-asukkaiden ja maahantulijoiden välillä.

Yhä harvempi saksalainen luottaa väitteeseen, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalla kyettäisiin vastaamaan ammattityövoimapulaan.

Raha ja onnellinen elämä houkuttelevat

Saksan liittopäivien tieteellisen palvelun aikaisemmin tekemän arvion mukaan yksi laittoman siirtolaisuuden vetovoima on raha. Siirtolaisvirrat suuntaavat sinne päin maailmaa, missä edellytykset onnellisemmalle elämälle ovat paremmat kuin kotimaassa ja missä rahaa saa helpoiten.

Saksa ei ole siirtolaisten keskuudessa suosituin kohde Euroopassa pelkästään runsaiden avustustensa takia vaan myös siksi, että karkottamisen riski on pieni. Vetovoimatekijä on myös se, että monilla tulijoista asuu Saksassa ennestään sukulaisia.

Saksa on nuorille muslimimiehille mukava maa

Muslimimaista tuleville Saksa on liittopäivien tieteellisen palvelun mukaan kiinnostava kohde myös siksi, ettei maassa problematisoida nuorten muslimimiesten potentiaalista naisvihamielisyyttä samassa määrin kuin monissa muissa eurooppalaisissa valtioissa.

Siirtolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on Saksassa vahvoja lobbareita, kuten hallituksessa istuvat vihreät, erittäin aktiivinen Pro Asyl -järjestö sekä laaja tutkijakunta, joka tuottaa pääasiassa siirtolaisuutta tukevia tutkimuksia.

Saksaan tullaan liittovaltion poliisin mukaan laittomasti enimmäkseen Puolan, Itävallan, Sveitsin ja Tshekin kautta. Puolan kautta tulevien reitti kulkee usein Valko-Venäjän läpi.

Lähes joka toinen saa oleskeluluvan

Tammikuussa Saksaan tulleiden turvapaikanhakijoiden ja turvapaikanhakijoina esiintyneiden siirtolaisten suurimpia ryhmiä olivat syyrialaiset, turkkilaiset, afganistanilaiset, irakilaiset ja iranilaiset. Tulijoiden joukossa oli myös venezuelalaisia, venäläisiä, somaleja ja georgialaisia.

Saksan maahanmuuttovirastossa tämän vuoden tammikuussa käsitellyistä 27 363 turvapaikkahakemuksesta 45 prosenttia johti oleskelulupaan joko kansainvälisen pakolaissopimuksen tai Saksan oman perustuslain mukaan.

Osa hakijoista sai jäädä maahan erityisen suojeluntarpeen kuten kotimaassa riehuvan sisällissodan tai islamistisen terrorijärjestön ISISin vainon perusteella.

Kuolemanvaara kotimaassa estää karkotuksen

Lähes kahdelle tuhannelle oleskeluluvan saaneelle hakijalle määrättiin karkotuskielto sillä perusteella, että heitä uhkaa kotimaassa siellä langetetun tuomion johdosta tai muusta syystä kidutus tai kuolemanrangaistus.

Syyrialaisista tulijoista oleskeluluvan sai 86 prosenttia, afganistanilaisista 68 prosenttia, somaleista 65 prosenttia, iranilaisista 25 prosenttia, venezuelalaisista 24 prosenttia ja irakilaisista 21 prosenttia. Turkkilaisista sai jäädä luvan kanssa kahdeksan, venäläisistä seitsemän ja georgialaisista alle prosentti.

Kädenvääntöä ylärajasta

Saksassa väitellään turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten lukumäärästä. Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan määrä voisi olla vuodessa 400 000 tulijaa. CDU-puolueen puheenjohtaja Friedrich Merz ja CSU-puolueen puheenjohtaja Markus Söder pitävät sopivana ylärajana 200 000 tulijaa. Osavaltiovaaleihin valmistuvan Thüringenin pääministeri Michael Kretschmer (CDU) laskisi ylärajan 60 000 tulijaan.

Kysymys on myös rahasta. Saksan liittovaltio, osavaltiot ja kunnat käyttivät viime vuonna turvapaikanhakijoihin ja siirtolaisiin yhteensä 48 miljardia euroa. Summa vastaa suuruusluokaltaan lähes Saksan vuotuista puolustusbudjettia, joka on tänä vuonna noin 51 miljardia euroa.

Ruandan malli kiinnostaa

Lähestyvien eurovaalien ja syyskuussa kolmessa itäisessä osavaltiossa pidettävien maapäivävaalien kuumentamassa tunnelmassa Saksassa seurataan erittäin tarkasti Ison-Britannian ja Italian suunnitelmia siirtää turvapaikkakäsittely omien rajojen ulkopuolelle.

Taustalla vaikuttaa etenkin itäisessä Saksassa vauhdilla suosiotaan kasvattava ja perinteisiä puolueita myös siirtolaispolitiikassa haastava AfD-puolue. Laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamista vaatii myös vasemmistolaisen Sahra Wagenknechtin perustama uusi puolue.

Saksalaisten kiinnostus kohdistuu myös Ison-Britannian kiistelyyn suunnitelmaan siirtää turvapaikkakäsittely Ruandaan.

Olisiko Italiasta esimerkiksi?

Toinen ajankohtainen kiinnostuksen kohde on Italia, joka aikoo kyyditä kansainvälisillä vesillä viranomaisten kyytiin poimittavat venepakolaiset Italian sijasta Albaniaan italialaisten ylläpitämään vastaanottokeskukseen.

Kun Italian viranomaiset ovat tutkineet tulijoiden suojeluntarpeen, niin myönteisen päätöksen saaneet kuljetetaan Italiaan ja loput takaisin lähtömaahan.

Vastaanottokeskukseen mahtuu kerrallaan 3 000 pakolaista. Italian hallitus uskoo, että vuodessa ehdittäisiin käsitellä lähes 40 000 hakemusta.

Kolmannen valtion malli selvitettäväksi

Osavaltiot vaativat hallitusta selvittämään mahdollisuudet siirtää turvapaikkakäsittely johonkin kolmanteen maahan. Saksaan pääsisivät silloin vain sellaiset henkilöt, jotka täyttävät pakolaisuuden ehdot tai ovat muusta syystä oikeutettuja suojeluun.

Ideaan tähän asti kielteisesti suhtautunut sisäministeri Nancy Faeser (sd) on muuttanut yllättäen kantaansa. Hän lupaa Spiegel-lehden mukaan selvittää, miten turvapaikkakäsittely voitaisiin siirtää kolmanteen maahan rikkomatta Geneven pakolaissopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tulokset ministeri lupaa kertoa kesäkuun 20. päivään mennessä ennen liittokanslerin ja osavaltioiden pääministerien seuraavaa siirtolaiskokousta.

Teemaa julkisuudessa käsitelleen Konstanzin yliopiston kansatieteen professorin Daniel Thymin mukaan turvapaikkakäsittelyn siirtäminen kolmanteen maahan ei riko kansainvälisiä sopimuksia. Niissä ei määrätä, missä maassa suojelupyyntö on käsiteltävä.