Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

SDP:n talouslinja umpisekaisin – onko tarkoituksena sumuttaa äänestäjiä?

Demarit haaveilevat lyhyemmästä työajasta – Purra tyrmää: ”Tämä maa nousee vain tekemällä enemmän”

Rikosseuraamusalan asiantuntija Kaisa Tammi: ”Puhelimessa on lapsilla auki maailma, jota aikuinenkaan ei hallitse”

New Yorkin vasemmistolainen pormestari tasapainottaa kaupungin budjetin purkamalla eläkerahastoja

Suomi kasvaa, oppositio murjottaa – Piisinen: ”Näyttää siltä, että yksityinen kulutus on viimein lähtenyt käyntiin”

OPH tiesi islamin oppikirjojen lainvastaisuudesta vuosia – Antikainen: Vasemmistoliiton Kelhän on lähdettävä

Opettajat tuohtuivat ”armovitosista” ja Opetushallituksen ohjeista – Koponen: ”Arvosanan pitää perustua osaamiseen”

Strandman huolissaan: Jopa 40 prosenttia peruskoululaisista jättää kouluruoan syömättä

Seppänen kiittää hallitusta: Suomen uusi nousu näkyy jo yrityksissä ja teollisuudessa

Eurooppalainen demokratia pölkyllä – Ursula janoaa kansallisen veto-oikeuden loppua

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa

Metsähallitus pitää makkaranpaistajia ilmastoriskinä – Junnila kehottaa Metsähallitusta lopettamaan turhan puuhastelun

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’

turvapaikkakäsittely

Siirtolaispolitiikka on Saksassa eräs kuumimmista eurovaaliteemoista. Vihreät haluavat tulijoille turvallisia saapumisreittejä. Kristillisdemokraatit, AfD ja Wagenknecht-puolue vaativat muuton rajoittamista sekä anomusten käsittelyn siirtämistä kolmansiin maihin.

Saksa on ollut aina suosittu kohde aidoille pakolaisille ja vainon kohteeksi joutuneille sekä parempia elinoloja itselleen ja perheelleen etsiville ihmisille kaikkialta maailmasta.
Saksan humaaniin ja vapaamieliseen ulkomaalaispolitiikkaan vaikuttaa velvollisuus hyvittää synkkää natsihistoriaa. Tämä näkyy kirjauksena myös Saksan perustuslaissa, jossa taataan kaikille poliittisesti vainotuille oikeus turvapaikkaan.
Jatkuvasti kasvaneet maahantulijoiden määrät, kuntien voimavarojen loppuminen, kansalaisten auttamishalun hiipuminen ja lisääntynyt turvattomuus ovat kuitenkin synkistäneet mielialaa.
Merkelin tervetulokulttuuri vaihtui peloksi
Liittokansleri Angela Merkelin (CDU) aikainen tervetulokulttuuri, jolloin Syyriasta, Irakista ja muualta tulleita kukitettiin rautatieasemilla, on muuttunut torjunnaksi ja monilla paikkakunnilla suoranaiseksi peloksi.
Saksalaisten asennemuutokseen ovat vaikuttaneet ennen kaikkea maahantulijoiden yliedustus väkivalta- ja muissa rikoksissa sekä pelko, että aitojen turvapaikanhakijoiden joukossa saattaa tulla myös terroritekoihin valmiita islamisteja, kuten on tapahtunut. Kunnat ovat voimavarojensa äärirajoilla ja rahat lopussa.
Ilmapiirin muuttuminen näkyy myös kyselyissä, joiden mukaan saksalaisten enemmistö pitää siirtolaisuutta yhtenä tärkeimmistä eurovaaliteemoista ja haluaa maahantulolle rajoituksia.
Liittopäivillä edustetuilla puolueilla on ollut Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) lukuun ottamatta tähän asti pääosin yhtenäinen linja maahanmuuttoon, siirtolaisuuteen ja turvapaikanhakijoihin riippumatta siitä, onko kyseessä hallitus- vai oppositiopuolue.
Koska aihe on vahvasti esillä myös syykuussa pidettävissä Thüringenin, Sachsenin ja Brandenburgin osavaltiovaaleissa, niin puolueet yrittävät lyödä kaksi kärpästä samalla iskulla ja tarjota eurovaaliohjelmissa omia painotuksiaan myös niitä silmällä pitäen.
Kaksoisstrategiaan vaikuttaa ennen kaikkea pelko AfD:n menestymisestä, perustuuhan sen suosio paljolti Saksan nykyisen maahantulo- ja turvapaikkapolitiikan arvosteluun.
Kristillisdemokraatit ajavat käsittelyä kolmansiin maihin
Liittopäivillä oppositiossa istuvat kristillisdemokraattiset puolueet CDU ja CSU haluavat pitää kiinni humanitäärisen maahanmuuton perusteista vaatien samalla laittoman siirtolaisuuden estämistä.
Euroopan rajavalvontaviranomaisesta (Frontex) se haluaa aidon rajapoliisin tarvittavine resursseineen ja oikeuksineen. Ulkorajojen valvontaa on tehostettava tarvittaessa raja-aitoja pystyttämällä.
Sisärajojen valvonta on oltava CDU:n ja CSU:n mielestä Euroopassa mahdollista siihen asti, kunnes ulkorajojen valvonta on kunnossa. Turvapaikkakäsittelyn ne haluavat siirtää turvalliseen kolmanteen maahan.
Vihreät ja demarit eivät halua takaisintyöntöjä
Demarit ja vihreät painottavat eurovaaliohjelmissaan solidaarista ja humaania siirtolais- ja turvapaikkapolitiikkaa. Ne vastustavat maahantulon estämistä työntämällä tulijat väkipakolla takaisin rajalinjan toiselle puolelle.
Vihreät pitävät takaisin pakottamista laittomana ja haluavat, että sellaiseen osallistuneet rajavartijat vedetään oikeudelliseen vastuuseen. Siirtolaisille on järjestettävä vihreiden mukaan turvallisia saapumisteitä Eurooppaan.
Puolue vaatii vapaaehtoisten avustusjärjestöjen kriminalisoinnin lopettamista. Valtioiden on osallistuttava sen mukaan meripelastuksen järjestämiseen ja koordinointiin.
Demarien eurovaaliohjelmassa Välimerellä tapahtuvassa toiminnassa kyse on ihmisten merihädästä pelastamisesta, johon kaikki alukset ovat kansainvälisen merilain mukaan velvoitettuja.
Demarit haluaisivat eurooppalaisen integraatio- ja kehitysrahaston, josta tuetaan pakolaisia vastaanottavia kuntia.
Siirtolaisuuden hillitsemiseksi saksalaisdemarit vaativat Eurooppaa auttamaan lähtömaita kehittämään omaa talouttaan ja lisäämään näin koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia paikan päällä.
AfD vaatii Schengen-sopimuksen uudistamista
EU:sta itsenäisten valtioiden liittoa ajava AfD vaatii vaaliohjelmassaan turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan palauttamista kansalliseen päätöksentekoon. Se vaatii maahantulon voimakasta rajoittamista sekä ”rajaton Eurooppa” -ideasta luopumista.
Schengenin sopimus on AfD:n mielestä uudistettava kokonaan, koska sopimus mahdollistaa sen mukaan nykyisellään myös rikollisten ja terroristien vapaan liikkumisen koko EU:n alueella. Rajojen osalta puolue esittää mallia, jossa rajoja suojaavat EU ja jäsenvaltio yhdessä.
AfD vaatii massamuuton lopettamista eurooppalaiselle kulttuurille vierailta alueilta sekä siirtolaisten uudelleenasuttamisohjelman sijasta ohjelmaa, jolla turvapaikan saaneet palautetaan takaisin kotimaihinsa vainojen ja sotien loputtua.
Välimerellä siirtolaisia kuljettavat kumiveneet on hinattava AfD:n mukan takaisin lähtöpaikkaan ja merestä pelastetut lähimpään satamaan.
Työperäisessä maahanmuutossa olisi AfD:n mukaan houkuteltava ulkomaille muuttaneita saksalaisia takaisin kotimaahan.
Euroopan ulkopuolelta tulevien kohdalla olisi otettava AfD:n mielestä käyttöön pisteytyssysteemi, jonka avulla arvioidaan Japanin malliin tulijoiden soveltuvuus maan oloihin ja niihin tehtäviin, joissa vallitsee työvoimapula.
Vasemmistopuolue haluaa laillistaa laittomat
Vasemmistopuolue Linke vaatii Frontex-rajavartioviranomaisesta pelastusorganisaatiota, joka varustetaan riittävillä resursseilla varmistamaan, ettei Euroopan ulkorajoilla loukata ihmisoikeuksia.
Välimeren meripelastukselle se vaatii vihreiden ja demarien tavoin valtiollista tukea. Myös laittomien maahantulijoiden pakottamisen takaisin rajan yli Linke torjuu. Vihreiden tavoin se haluaa pakolaisille ja siirtolaisille turvallisia tuloreittejä Eurooppaan.
Linke vastustaa kristillisdemokraattien vaatimuksia turvapaikka-anomuskäsittelyn sijoittamisesta kolmanteen maahan sekä karkotuksia. Linke haluaa laittomasti maahan tulleiden oleskelun laillistamista sekä kaikille tulijoille oikeutta valita vapaasti asuinpaikkansa.
Liberaalipuolue kannattaa ulkorajoille pakolaiskeskuksia
Hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuva liberaalipuolue FDP vaatii EU:n ulkorajojen valvonnan tiukentamista sekä Frontexia ottamaan vastuun Välimeren meripelastuksesta.
Säännöstelemätön maahantulo on saatava liberaalien mukaan hallintaan, jotta kansalaiset saataisiin hyväksymään laillinen maahantulo. Ammattityövoiman maahanpääsyä olisi FDP:n mielestä helpotettava ja samalla hylkäyksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista nopeutettava.
EU:lta liberaalipuolue vaatii selkeitä sääntöjä, joilla estetään kertaalleen turvapaikan saaneiden siirtyminen toiseen EU-maahan anomaan uudestaan turvapaikkaa.
Euroopan ulkorajoille FDP haluaa eurooppalaisia pakolaiskeskuksia, joissa käsitellään anomukset ennen kuin matka jatkuu sisämaahan.
BSW ei halua työperäistä maahanmuuttoa kehitysmaista
Eurovaaleissa on mukana omilla ehdokkaillaan myös kannatusta vauhdilla kasvattava Linkestä lohjennut ”Bündnis Sahra Wagenknecht” -puolue (BSW). Uusi vasemmistopuolue ajaa kristillisdemokraattien ja AfD:n tavoin rajavalvonnan tiukentamista sekä turvapaikka-anomusten käsittelyn siirtämistä kolmanteen valtioon.
Se vaatii Euroopalta toimia pakolaisuuden ja siirtolaisuuden syiden poistamiseen ulko-, kauppa- ja talouspolitiikan avulla sekä aseidenvientikieltoa kriisialueille.
Ammattityövoiman houkuttelun kehittyvistä maista Wagenknechtin puolue torjuu sillä perusteella, että kukin maa tarvitsee itse omat koulutetut kansalaisensa. Saksaan ammattityövoimaa saadaan sen mukaan omasta maasta ja muista kuin kehitysmaista nostamalla palkkoja.
&nbsp;

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Saksaan saapuu turvapaikanhakijoita ja laittomia siirtolaisia ennätysmääriä samaan aikaan, kun tulijoiden elinoloista vastaavien kuntien tilat ovat täynnä ja voimavarat lopussa. Sisäministeri lupaa selvittää mahdollisuudet siirtää turvapaikkakäsittely ulkomaille.

Saksalaisissa kunnissa ovat paikat täynnä, koska hylkäyksen saaneiden maasta poistaminen ei toimi ja lisää siirtolaisia saapuu ennätysvauhdilla.
Monissa kunnissa pystytetään hätämajoitustelttoja. Berliinissä on jouduttu ottamaan asumiskäyttöön vanhoja lentokenttärakennuksia.
Hillitseekö vihreiden vastarinta liittokansleria?
Osavaltioiden pääministerit vaativat liittokansleri Olaf Sholzia (sd) hätäkokoukseen, koska kuntien rahkeet eivät riitä enää vastaamaan edes entisten tulijoiden majoituksesta, ruokahuollosta, sosiaali- ja terveyspalveluista, opetuksesta ja kotoutumisesta, uusista tulijoista puhumattakaan.
Keskiviikkona Berliinissä pidetty kokous epäonnistui. Syynä liittokanslerin innottomuuteen tarttua akuuttiin ongelmaan pidetään hallituksessa istuvien vihreiden vastarintaa.
Vihreiden mukaan vaatimukset siirtolaisten määrän vähentämiseksi ovat luonteeltaan oikeistopopulistisia. Muut puolueet sen sijaan sanovat, että laittomaan siirtolaisuuteen olisi puututtava kovalla kädellä juuri siksi, etteivät oikeistopopulistit saa lisää vettä myllyynsä.
Enemmistö rajoittaisi siirtolaisten määrää
Saksassa jätettiin tänä vuonna helmikuun loppuun mennessä yli 54 000 uutta turvapaikkahakemusta. Saksasta haki viime vuonna turvapaikkaa yli 350 000 ihmistä, mikä on kolmannesta enemmän kuin edellisvuonna. Hakijoista oli 68 prosenttia alle 30-vuotiaita, 28 prosenttia alaikäisiä ja 69 prosenttia miehiä. Kuntien rasitusta lisäävät myös ukrainalaiset sotapakolaiset, joita on tullut Saksaan Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen yli 1,1 miljoonaa.
Bertelsmann-säätiön tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista haluaa laittomalle maahantulolle nykyistä tiukemmat rajat. Kolme neljäsosaa saksalaisista pelkää siirtolaisuuden pahentavan asuntopulaa, 71 prosenttia ongelmien kärjistymistä kouluissa ja 73 prosenttia konfliktien lisääntymistä kanta-asukkaiden ja maahantulijoiden välillä.
Yhä harvempi saksalainen luottaa väitteeseen, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikalla kyettäisiin vastaamaan ammattityövoimapulaan.
Raha ja onnellinen elämä houkuttelevat
Saksan liittopäivien tieteellisen palvelun aikaisemmin tekemän arvion mukaan yksi laittoman siirtolaisuuden vetovoima on raha. Siirtolaisvirrat suuntaavat sinne päin maailmaa, missä edellytykset onnellisemmalle elämälle ovat paremmat kuin kotimaassa ja missä rahaa saa helpoiten.
Saksa ei ole siirtolaisten keskuudessa suosituin kohde Euroopassa pelkästään runsaiden avustustensa takia vaan myös siksi, että karkottamisen riski on pieni. Vetovoimatekijä on myös se, että monilla tulijoista asuu Saksassa ennestään sukulaisia.
Saksa on nuorille muslimimiehille mukava maa
Muslimimaista tuleville Saksa on liittopäivien tieteellisen palvelun mukaan kiinnostava kohde myös siksi, ettei maassa problematisoida nuorten muslimimiesten potentiaalista naisvihamielisyyttä samassa määrin kuin monissa muissa eurooppalaisissa valtioissa.
Siirtolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on Saksassa vahvoja lobbareita, kuten hallituksessa istuvat vihreät, erittäin aktiivinen Pro Asyl -järjestö sekä laaja tutkijakunta, joka tuottaa pääasiassa siirtolaisuutta tukevia tutkimuksia.
Saksaan tullaan liittovaltion poliisin mukaan laittomasti enimmäkseen Puolan, Itävallan, Sveitsin ja Tshekin kautta. Puolan kautta tulevien reitti kulkee usein Valko-Venäjän läpi.
Lähes joka toinen saa oleskeluluvan
Tammikuussa Saksaan tulleiden turvapaikanhakijoiden ja turvapaikanhakijoina esiintyneiden siirtolaisten suurimpia ryhmiä olivat syyrialaiset, turkkilaiset, afganistanilaiset, irakilaiset ja iranilaiset. Tulijoiden joukossa oli myös venezuelalaisia, venäläisiä, somaleja ja georgialaisia.
Saksan maahanmuuttovirastossa tämän vuoden tammikuussa käsitellyistä 27 363 turvapaikkahakemuksesta 45 prosenttia johti oleskelulupaan joko kansainvälisen pakolaissopimuksen tai Saksan oman perustuslain mukaan.
Osa hakijoista sai jäädä maahan erityisen suojeluntarpeen kuten kotimaassa riehuvan sisällissodan tai islamistisen terrorijärjestön ISISin vainon perusteella.
Kuolemanvaara kotimaassa estää karkotuksen
Lähes kahdelle tuhannelle oleskeluluvan saaneelle hakijalle määrättiin karkotuskielto sillä perusteella, että heitä uhkaa kotimaassa siellä langetetun tuomion johdosta tai muusta syystä kidutus tai kuolemanrangaistus.
Syyrialaisista tulijoista oleskeluluvan sai 86 prosenttia, afganistanilaisista 68 prosenttia, somaleista 65 prosenttia, iranilaisista 25 prosenttia, venezuelalaisista 24 prosenttia ja irakilaisista 21 prosenttia. Turkkilaisista sai jäädä luvan kanssa kahdeksan, venäläisistä seitsemän ja georgialaisista alle prosentti.
Kädenvääntöä ylärajasta
Saksassa väitellään turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten lukumäärästä. Liittokansleri Olaf Scholzin mukaan määrä voisi olla vuodessa 400 000 tulijaa. CDU-puolueen puheenjohtaja Friedrich Merz ja CSU-puolueen puheenjohtaja Markus Söder pitävät sopivana ylärajana 200 000 tulijaa. Osavaltiovaaleihin valmistuvan Thüringenin pääministeri Michael Kretschmer (CDU) laskisi ylärajan 60 000 tulijaan.
Kysymys on myös rahasta. Saksan liittovaltio, osavaltiot ja kunnat käyttivät viime vuonna turvapaikanhakijoihin ja siirtolaisiin yhteensä 48 miljardia euroa. Summa vastaa suuruusluokaltaan lähes Saksan vuotuista puolustusbudjettia, joka on tänä vuonna noin 51 miljardia euroa.
Ruandan malli kiinnostaa
Lähestyvien eurovaalien ja syyskuussa kolmessa itäisessä osavaltiossa pidettävien maapäivävaalien kuumentamassa tunnelmassa Saksassa seurataan erittäin tarkasti Ison-Britannian ja Italian suunnitelmia siirtää turvapaikkakäsittely omien rajojen ulkopuolelle.
Taustalla vaikuttaa etenkin itäisessä Saksassa vauhdilla suosiotaan kasvattava ja perinteisiä puolueita myös siirtolaispolitiikassa haastava AfD-puolue. Laittomien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän rajoittamista vaatii myös vasemmistolaisen Sahra Wagenknechtin perustama uusi puolue.
Saksalaisten kiinnostus kohdistuu myös Ison-Britannian kiistelyyn suunnitelmaan siirtää turvapaikkakäsittely Ruandaan.
Olisiko Italiasta esimerkiksi?
Toinen ajankohtainen kiinnostuksen kohde on Italia, joka aikoo kyyditä kansainvälisillä vesillä viranomaisten kyytiin poimittavat venepakolaiset Italian sijasta Albaniaan italialaisten ylläpitämään vastaanottokeskukseen.
Kun Italian viranomaiset ovat tutkineet tulijoiden suojeluntarpeen, niin myönteisen päätöksen saaneet kuljetetaan Italiaan ja loput takaisin lähtömaahan.
Vastaanottokeskukseen mahtuu kerrallaan 3 000 pakolaista. Italian hallitus uskoo, että vuodessa ehdittäisiin käsitellä lähes 40 000 hakemusta.
Kolmannen valtion malli selvitettäväksi
Osavaltiot vaativat hallitusta selvittämään mahdollisuudet siirtää turvapaikkakäsittely johonkin kolmanteen maahan. Saksaan pääsisivät silloin vain sellaiset henkilöt, jotka täyttävät pakolaisuuden ehdot tai ovat muusta syystä oikeutettuja suojeluun.
Ideaan tähän asti kielteisesti suhtautunut sisäministeri Nancy Faeser (sd) on muuttanut yllättäen kantaansa. Hän lupaa Spiegel-lehden mukaan selvittää, miten turvapaikkakäsittely voitaisiin siirtää kolmanteen maahan rikkomatta Geneven pakolaissopimusta ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Tulokset ministeri lupaa kertoa kesäkuun 20. päivään mennessä ennen liittokanslerin ja osavaltioiden pääministerien seuraavaa siirtolaiskokousta.
Teemaa julkisuudessa käsitelleen Konstanzin yliopiston kansatieteen professorin Daniel Thymin mukaan turvapaikkakäsittelyn siirtäminen kolmanteen maahan ei riko kansainvälisiä sopimuksia. Niissä ei määrätä, missä maassa suojelupyyntö on käsiteltävä.
&nbsp;

Siirtolaispolitiikka on ajautumassa umpikujaan – turvapaikkakäsittelyn siirtämistä kolmanteen maahan aletaan selvittää myös Saksassa