

Turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vastava mielenosoitus Kansallisteatterin edessä Helsingissä 22. toukokuuta 2017. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tavio: Miksi hallitus haluaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet töihin?
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kyseenalaisti hallitusohjelman linjauksia Ylen A-studiossa. – Jos halutaan keventää kotitalouksien velkaa, se ei tapahdu veronkorotuksilla ja asumisen menoja kasvattamalla. Ja miten kehitysavun nostaminen muka lisää suomalaista työllisyyttä? Tavio ihmetteli.
Tänään julkistetusta uudesta hallitusohjelmasta olivat Ylen A-studiossa Ville Tavion lisäksi keskustelemassa myös kansanedustajat Sanna Marin (sd.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Antti Häkkänen (kok.).
Tavion arvion mukaan hallitusohjelma ei ole ”kaunokirjallisuuden huippu”.
– Vihervasemmisto on nyt ”toiveiden tynnyrin” äärellä, vaaditaan veronkorotuksia ja omaisuuden myyntiä. Hallitusohjelma näyttää monelta osin hyvin vasemmistolaiselta, Tavio sanoi.
Kotitalouksien velka ei kevene veronkorotuksilla
Hallitus aikoo lisätä pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla. Tavio ei ole menonlisäysten, eikä niiden rahoittamiseen tarvittavien veronkorotusten kannalla.
– Nyt ei ole hyvä aika lisätä menoja. Ongelma on se, että menoja katetaan veronkorotuksilla, joiden uhriksi joutuvat ovat pienituloisia. He ovat usein niitä, jotka polttavat tupakkaa tai tarvitsevat autoa.
– Jos halutaan keventää kotitalouksien velkaa, se ei tapahdu veronkorotuksilla. Myös asumisen menot kasvavat vihervasemmiston keinoilla, Tavio sanoi.
Investoiko hallitus kehitysapuun?
Hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Tavio ihmetteli, miksei yrityksille ole luvattu helpotuksia.
– Jos taloustilanteen myötä työllisyys ei kasva, niin sitten hallitus on pahassa tilanteessa. Viisi hallituspuoluetta joutuu pohtimaan, kenen tavoitteet otetaan toivomuslistalta pois, Tavio ihmetteli.
Mediassa olleiden tietojen mukaan hallitus aikoo valtion omaisuutta myymällä kerätä ainakin kaksi miljardia euroa.
Hallituksen tavoitteena on myös kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Jos valtion omaisuutta myydään miljardeilla ja sillä rahoitetaan kehitysapua, niin miten kehitysapu lisää suomalaista työllisyyttä, Tavio kysyi Marinilta.
Marin vastasi, ettei kehitysapu ole osa työllisyyspolitiikkaa
– Eli te investoitte kehitysapuun, Tavio sanoi.
”Mikä järjenjuoksu tässä on takana?”
Sdp:n puheenjohtaja, todennäköisesti pääministeriksi nouseva Antti Rinne ilmoitti eduskuntavaalien alla, että hän laittaisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jatkossa töihin. Rinteen tavoite on myös kirjattu hallitusohjelmaan.
– Kun maahanmuutto on hallitusohjelmassa isona osana, niin siinä lähdetään vahvasti siitä, että työperäinen maahanmuutto parantaa Suomen työllisyyttä. Ei viime hallituskaudella kuitenkaan haluttu kielteisen turvapaikan saaneita töihin vaan ulos maasta.
– Nyt hallitus haluaa laittaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet töihin, se on kirjattu hallitusohjelmaan. Mikä järjenjuoksu tässä on takana? Tavio kysyi Kulmunilta ja Marinilta.
Somalit ja irakilaiset suurimmat ryhmät
Marin väitti, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet pyritään ensisijaisesti palauttamaan.
– Jos palauttaminen ei syystä tai toisesta kuitenkaan onnistu, niin on hyödyllisempää, että he tekevät jotain, eivätkä ole säilössä, Marin sanoi.
– Eli somalialaiset ja irakilaiset, Tavio sanoi ja viittasi siihen, että somalit ja irakilaiset muodostavat suurimmat Suomeen saapuvat humanitaarisen maahanmuuton ryhmät.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion omaisuus veronkorotukset Katri Kulmuni irakilaiset somalit kielteinen turvapaikkapäätös kotitaloudet Antti Häkkänen Sanna Marin Hallitusohjelma Ville Tavio Antti Rinne Turvapaikanhakijat perussuomalaiset SDP talous kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen EIT:n tuomiosta: Ikävä tapaus, mutta Suomi ei voi koskaan täysin aukottomasti varmistaa kenenkään palautetun ihmisen turvallisuutta

Perussuomalaiset: Lepsuilu levittää terrorismin uhkaa Suomessa – ”Irakilaiset voivat palata kotiin”

Purra: Kansalaisten enemmistö haluaa huomattavasti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää