

LEHTIKUVA
Tavio ja Meri: Ulosoton maksujärjestystä muutettava
Perussuomalaiset lakimieskansanedustajat Ville Tavio ja Leena Meri ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jonka tarkoitus on muuttaa ulosoton perimien varojen maksujärjestystä. Aloitteessa ehdotetaan, että ulosotossa maksut kohdistetaan ensin velan pääomaan ja vasta sen jälkeen korkoihin.
Ulosottokaaren mukaan ulosottomiehen on nyt kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan korolle ja vasta sen jälkeen pääomalle.
– Yhdellä velallisella on usein monta perinnässä olevaa asiaa ulosotossa. Maksujärjestyksen takia palkasta pidätettävä osuus kohdistetaan ensin korkoihin, jonka seurauksena pääomat eivät välttämättä juuri lyhene. Lopulta velallisen voi olla palkkatuloillaan lähes mahdotonta maksaa pääomaa takaisin ennen lopullista vanhentumisaikaa, joka on vähintään 15 vuotta, kommentoivat Ville Tavio ja Leena Meri.
Oikeusministeri ei ottanut asiaa vakavasti
Kansanedustaja Ari Koponen jätti asiasta kirjallisen kysymyksen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille vuonna 2019. Vastauksessaan ministeri perusteli nykyistä maksujärjestystä kauppakaarella, jota sovelletaan maksettaessa velkaa vapaaehtoisesti.
Kauppakaaren mukaan korko maksetaan ennen velan pääomaa ja muita kuluja. Vastauksessa sanotaan, että mikäli ulosottomenettelyssä sovellettaisiin velalliselle edullisempia säännöksiä kuin ulosoton ulkopuolella, velallisen olisi kannattavaa antaa velkojan viedä velka ulosottoon.
– Ministeri ei selvästikään ottanut asiaa vakavasti ja lähtenyt miettimään asiaan kohtuullista ratkaisua, vaan vetosi kauppakaaren säännöksiin. Ulosotosta kuitenkin seuraa maksuhäiriömerkintä, joten kukaan tuskin vapaaehtoisesti pyrkisi ulosottoon, vaikka maksujärjestystä parannettaisiinkin, Meri ja Tavio perustelevat.
Ulosotossa 560 000 velallista
Vuonna 2020 Suomessa oli ulosoton perintätoimien kohteena noin 560 000 velallista, joista jopa 90 % oli luonnollisia henkilöitä. Vuoden 2019 tietojen mukaan luonnollisilla henkilöillä oli ulosottovelkaa henkeä kohden keskimäärin 21 310 euroa. Oikeushenkilöillä vastaava luku oli 25 470 euroa.
Kaikkinensa ulosotossa oli perinnässä yli 2 miljoonaa asiaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kauppakaari maksuhäiriömerkintä velalliset Ari Koponen Anna-Maja Henriksson ulosotto toimenpidealoite Leena Meri Ville Tavio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhä useampi ulosotossa sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vuoksi – Reijonen jätti lakialoitteen yhdistetystä maksukatosta

Arvovalinnat ohjaavat perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia – Koponen: Puolustamme heikommassa asemassa olevia ja suomalaista työtä sekä yrittäjyyttä

Elomaa: Maksuhäiriömerkintöjen poistuminen pian velan maksun jälkeen olisi oikeudenmukaisuuden erävoitto

Lakialoite pelikoneiden poistamiseksi kaupoista vireille eduskunnassa

PS:n lakimiesedustajat Meri ja Tavio jättivät lakialoitteen ulosottokaaren muuttamiseksi – korkoja perimällä ulosottosumma vain kasvaa lyhentämisestä huolimatta

Kunnia maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentymisestä ei kuulu yksin SDP:lle – ”Olisi kiva, jos mediassa ei leviteltäisi totuudenvastaisia tietoja näinkin tärkeissä asioissa”

Yhteistyö velallisten eteen kantaa hedelmää – ”Tämä tulee olemaan monelle helpotus”

Elomaa: Ulosoton suojaosuutta korotettava
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.