Tohtorikolmikon pysäyttävä kirjoitus: itsemäärämisoikeutemme tulilinjalla ensi syksynä

Euroopassa tehtaillaan isoja asioita. Talousrintamalla halua on yhdenmukaistaa euromaiden talouksia, kirjoittaa ajatushautomo Euro ThinkTankin tohtorikolmikko Heikki Koskenkylä, Tuomas Malinen ja Peter Nyberg. Tohtorien kirjoitus on kattava ja asianmukainen katsaus euroalueen ongelmista ja tulevista haasteista. Euromaana Suomella saattaa olla jopa ensi syksynä vaikea valinta: uskovatko suomalaiset päätäntävallan Suomen rajojen ulkopuolelle?

Kolmikon sangen suorasukainen teksti on pysäyttävää luettavaa. Euroopassa nimenomaan euromaat tulevat tienhaaraan, jossa päätettävänä ei ole sen vähempää kuin itsemäärämisoikeus. Valtiotason kysymykset seuraisivat myös alemmille tasoille. Työmarkkinajärjestöt tulisi purkaa, tai ainakin uudistaa euromaiden yhteiseksi järjestöksi. Suomi ei voi myöskään jatkaa jäniksenä ajovalojen keilassa ikään kuin odottaen jotain muuta ratkaisua ulkopuolelta.

Suomen eduskunnassa käyty keskustelu eurojäsenyydestä täyttänee farssin tunnusmerkit ansiomitaleineen. Näissä keskusteluissa ex-pääministeri Paavo Lipponen naurahteli Euroopan liittovaltioajatukselle kertoen, että se on “pimeää peloittelua“. Tohtorien mukaan liittovaltiokysymys on vääjämättä esillä. Liittovaltiomallikaan ei ole ongelmaton, koska rahoitustukikaavasta tulisi pysyvä. Suomeksi sanottuna: pohjoinen Eurooppa elättäisi eteläisen Euroopan. Sekään ei välttämättä auta.

– Usein esitetty näkemys, että laajat tulonsiirrot jäsenmaiden välillä turvaisivat euron tulevaisuuden, on myös varsin kyseenalainen, kolmikko kirjoittaa.

Kansojen tuki arveluttaa

Tohtorien pohtima liittovaltiokaan ei siis välttämättä ratkaisisi euroalueen epätasapaino-ongelmia. “Euroopan liittovaltiota” onkin ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Kolmikko palaa useaan otteeseen niin kutsuttuun “viiden presidentin” muistioon, jossa Euroopan johtajat totevat Euroopan tarvitsevan yhä enemmän integraatiota. Sen sijaan kansojen näkemyksille ei ole annettu paljoa painoa. Kansanäänestyksiä usein jopa kavahdetaan.

Voisi olettaa, että jos jopa viisi presidenttiä ovat päässeet yhteisymmärrykseen niin tokihan heillä on myös kansojensa tuki takanaan. Syystä tai toisesta kansanäänestysten pitämistä euromaissa on pikemminkin pidetty veneenkeikutteluna.

EuroThinkTankin kirjoitus luettavissa täällä >