

MATTI MATIKAINEN
Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Suomalaisilla on parin seuraavan vuoden aikana edessään itsenäisyytemme ajan merkittävimmät turvallisuus- ja talouspoliittiset päätökset. Niissä ratkaistaan, mistä voimme maassamme itsenäisesti sopia ja päättää, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.
Vuoden 1995 Euroopan unionin jäsenyydestä alkaen Suomessa on hyväksytty varsin yksimielisesti kasvavia kansainvälisiä yhteisvastuita ja itsemääräämisoikeuden rajauksia väistämättömänä ja yleensä hyvänäkin asiana.
Euroalue ja osin koko unionikin on nyt nopeaa tahtia kehittymässä suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita aiotaan kasvattaa merkittävästi ja varsinkin talouspoliittista päätöksentekoa keskittää Brysseliin ja Frankfurtiin. Viimeistään nyt onkin aika avoimesti keskustella edessämme olevien vaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista sekä tehdä päätöksiä niiden mukaisesti.
Ensin tuli finanssi- ja velkakriisi
Euroopan unionin poliittinen ja taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti. Ensin tuli finanssi- ja velkakriisi, joita seurasi monen vuoden taantuma. Kriisien aikana yhteisvastuita alettiin lisätä nopeasti pelastamalla useita jäsenmaita kuten Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja Kypros. Tällöin rikottiin Maastrichtin sopimuksen (1993) no bailout -sääntöä, jonka mukaan jäsenmaat vastaavat omista veloistaan.
Perustettiin Euroopan vakausmekanismi (EVM), joka hoitaa pelastusoperaatiot jäsenmaiden takauksella. Pankkiunioni käynnistettiin vuonna 2012. Siihen tuli aluksi yhteinen pankkivalvonta ja myöhemmin yhteinen kriisinratkaisurahasto. Pankkiunionista puuttuu vielä yhteinen talletussuoja, jota kuitenkin on valmisteltu jo pari vuotta. Suomen eduskunta ja hallitus ovat vastustaneet yhteistä talletussuojaa.
Sitten tulivat turvapaikanhakijat
Syksyllä 2015 alkoi yllättävän nopeasti valtava pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aalto unionin alueelle. Unionin päätöksentekijöillä oli suuria vaikeuksia hallita tilannetta ja muodostaa yhteinen linja. Lopulta EU:n ja Turkin välisellä sopimuksella saatiin tilanne toistaiseksi hallintaan. Kaikki jäsenmaat eivät ole kuitenkaan hyväksyneet yhteisiä linjauksia.
Pakolaisvirta voi voimistua milloin tahansa uudelleen. Lähi-idän tilanne pysyy vielä pitkään sotaisana ja levottomana. Pohjois-Afrikan tilanne on hyvin huono ja varsin yleisesti on ennustettu, että sieltä tulee tulevaisuudessa miljoonia pakolaisia Eurooppaan.
Venäjän kanssa on ollut kireät suhteet Ukrainan kriisistä ja Krimin miehityksestä lähtien. Nämä tapahtumat ovat lisänneet keskustelua Euroopan unionin yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan lisäämisen tarpeesta. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi on edelleen kasvattanut tätä keskustelua, koska Trumpin tuki NATO:lle on herättänyt epäilyksiä.
Muutoksen tuulet puhaltavat
Euroopassa ja Yhdysvalloissa eletään nyt poikkeuksellisen hektisiä aikoja. Kahdet vaalit ovat ravistelleet yhteiskuntia ja talouksia voimakkaasti eli Brexit ja Trumpin valinta presidentiksi. Ja lisää merkittäviä vaaleja on tänä vuonna useassa EU-maassa. Nämä kaikki saattavat vaikuttaa olennaisesti Euroopan unionin ja siten myös Suomen kehitykseen. Poliitikoilla onkin tulossa hankalia valintatilanteita eteen. Elämme nyt poikkeuksellisia aikoja.
Muutoksen tuulet pakottavat Suomen arvioimaan omaa tilaansa ja suhdetta Euroopan unioniin ja euroon uudelleen. Myös perussuomalaisten on syytä tarkastella puolueensa linjaa uusista näkökulmista ja ennakkoluulottomasti.
Brexit eli Ison-Britannian eroaminen EU:sta ja Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi osoittavat sekä Euroopan liittovaltiokehityksen että globalisaation olevan vastatuulessa kansalaisten keskuudessa. Brexitin varjolla suunnitellaan kaiken aikaa EU:n ja euroalueen integraation syventämistä. Tämä tarkoittaa lisää yhteisvastuuta, talouspolitiikan vallan keskittämistä Brysseliin sekä lisää monenlaista keskitettyä ohjailua ja päätöksentekoa.
Eliitti haluaa ”Euroopan Yhdysvallat”
Tekeillä on Euroopan parlamentissa ja komissiossa useita konkreettisia suunnitelmia. Unionin poliittisen eliitin tavoitteena onkin pitkään ollut luoda ”Euroopan Yhdysvallat”. Tässä federalistisessa kehityksessä on kyse aivan keskeisiltä osin kansojen itsemääräämisoikeudesta. Liittovaltiokehitys veisi päätösvallan kauaksi Suomesta ja demokratiavaje kasvaisi entisestään.
Rooman huippukokouksessa maaliskuun puolivälissä tarkastellaan erilaisia kehitysvaihtoehtoja komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin laatiman raportin pohjalta. Junckerin raportissa (valkoinen kirja) esitetään viisi vaihtoehtoista mallia EU:n suunnaksi. Niistä keskeisin on puhdas liittovaltio. Keskustelua jatketaan syksyn kokouksissa ja ratkaisun hetket lähestyvät Saksan vaalien jälkeen loppusyksyllä.
Unionin ja euroalueen ongelmat osoittavat, että talouden, kulttuurin ja geopolitiikan osalta liian erilaisia valtioita ei ole mahdollista sovittaa yhteen tiivistyvässä liittovaltiossa. Euroopan mailla ei ole samanlaista yhteistä kulttuuria ja kieltä kuin Yhdysvalloissa. Talouksien rakenteelliset erot ovat jopa kasvaneet euroaikana tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä. Euro ei ole kaventanut maiden välisiä eroja vaan pikemminkin lisännyt niitä. Talouskehityksen valtavia eroja onkin jouduttu paikkaamaan tukipolitiikalla, tulonsiirroilla ja yhteisillä veloilla.
EU:n ei tulisi enää laajentua
Varsin yleisesti on nähty, että EU:lla olisi vain kaksi vaihtoehtoa: liittovaltioksi tiivistyminen tai hajoaminen. Sama koskee myös euroaluetta. On kuitenkin olemassa myös kolmas tie, jossa Euroopan unionista muodostettaisiin löyhä itsenäisten valtioiden välinen yhteisö. Yhteisvastuut purettaisiin ja talouspolitiikan vastuu olisi ensi sijassa kansallisella tasolla. Euroopan parlamentti voitaisiin lopettaa. Enintään voitaisiin harkita, että EU-tasolle keskitettäisiin vain ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa sekä koordinointia.
EU:n ei tulisi enää laajentua. Varsinkin Ukraina ja Turkki ovat aivan liian epädemokraattisia ja korruptoituneita maita. Niillä ei voi olla mitään asiaa EU:n jäseniksi. Uudella EU:lla voisi olla komissio, joka olisi uuden löyhän yhteisön yhteistyön sihteeristö ja tiedonhankinnan keskus ilman päätöksentekovaltaa. Tällainen malli voisi olla varsin hyvin toimiva käytännössä.
Junckerin vaihtoehdoissa ei ole tätä mallia. Hänellä liittovaltion vastakohtana on malli, jossa EU olisi lähinnä yhteismarkkina-alue eli sisämarkkinat. Tällöin ei olisi yhteistä talouspolitiikkaa eikä yhteistä maahanmuutto-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Komissio ei ilmeisesti kannata lainkaan tätä vaihtoehtoa. Näiden äärivaihtoehtojen välissä on kolme eräänlaista sekamallia (hybridimalli). Näistä yksi on se, että ”jatketaan entiseen tapaan”. Tällöin yhteisvastuita ei kasvatettaisi nykyisestä.
Saksa päättää EU:n kohtalosta
EU:n ja varsinkin euroalueen kohtalon ratkaisee viime kädessä Saksa. Saksa on ollut voimakkaasti sitoutunut euroon. Euro onkin ollut Saksalle edullinen ratkaisu, koska euro on ollut Saksan kannalta ”heikko valuutta” jo vuosia. Heikko euro on tukenut Saksan loistavaa vientimenestystä. Saksan vaihtotaseen ylijäämä on dollareissa laskettuna jopa suurempi kuin Kiinan. Italia ja Ranska ovat taloudellisesti pudonneet täysin Saksan kyydistä. Niillä on suuria rakenteellisia ja kilpailukyvyn ongelmia ja Italialla vielä paha pankkikriisi.
Saksa on uusi eurooppalainen suurvalta. Se on johtava maa sekä taloudellisesti että poliittisesti ja se haluaa säilyttää tämän roolin itsellään. Todellisuudessa Saksa sanelee EU:n ja euroalueen tulevien ratkaisujen päälinjat.
Suomen kannalta EU:n ja euroalueen tilanne voi muodostua tänä ja ensi vuonna hyvin haasteelliseksi. Jos populistipuolueet pääsevät valtaan jossakin euromaassa (esim. Hollanti, Ranska tai Italia) niin maa voi alkaa erota EU:sta ja eurosta. Tällöin euro saattaisi jopa hajota. Jos kuitenkin vanhat puolueet voittavat kaikissa maissa niin Saksan vaalien jälkeen syyskuussa voi alkaa nopeasti tapahtua merkittäviä asioita.
Monet yhteisvastuuta lisäävät hankkeet ovat silloin pitkälle valmisteltuja. Näitä voivat olla yhteinen talletussuoja, yhteinen budjetti euroalueelle, jotakin yhteistä verotusta, yhteinen suhdannerahasto, EVM:n muuttaminen Euroopan valuuttarahastoksi (EMF/vrt. IMF) ja ajan myötä yhteiset velkakirjat (eurobondit). Komissiolla on jo esitys yhteisestä talletussuojasta, jota parlamentin valiokunta on alkanut käsitellä. Yllättävän vähälle huomiolle on Suomessa jäänyt se, että parlamentti käsitteli jo helmikuussa Euroopan valuuttarahaston (EMF) perustamista. Tämän EMF:n puitteisiin luotaisiin euroalueen yhteinen budjettikapasiteetti.
Perussuomalaisilla tärkeä rooli
Sipilän hallitusohjelman mukaan yhteisvastuuta ei saisi enää lisätä lainkaan. Tämä oli nimenomaan perussuomalaisten vaatimus. Entä jos yhteinen talletussuoja ilmestyy pöydälle syksyllä 2017 tai ensi vuonna? Tilanne on Suomelle erityisen hankala, jos Saksa on hankkeen takana. Nykyisessä ilmapiirissä Saksa taipunee yhteisvastuun lisäämiseen aiemmin selostetuista syistä. Sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokas Martin Schulz on gallupeissa jo Angela Merkelin edellä. Schulz oli pitkään Euroopan parlamentin puheenjohtaja. Vuonna 2015 hän oli mukana ns. viiden presidentin raportissa, jossa ehdotettiin euroalueelle täydellistä poliittista ja taloudellista unionia eli liittovaltiota.
Jos Suomi vastustaisi esim. yhteistä talletussuojaa, vastustusta tuskin hyväksyttäisiin. Suomi voisi silloin joutua eroamaan eurosta. Suomen on kuitenkin hyvin vaikeaa olla historiallisista syistä Saksan kantaa vastaan. Tämä koskee myös kaikkia muitakin yhteisvastuun lisäysehdotuksia.
Perussuomalaisten keskuudessa on syytä käynnistää nopeasti laaja ja perusteellinen keskustelu EU:n ja euron kehittämisvaihtoehdoista. On luultavaa, että tällainen keskustelu syntyy jo puolueen uuden puheenjohtajan valintaprosessin kautta. Valittava linja ratkaisee myös sen, jatkaako puolue hallituksessa vai lähteekö se oppositioon. Toisaalta yhteisvastuun konkreettinen lisääminen saanee vauhtia vasta loppusyksyllä ja ensi vuoden aikana, jolloin PS-puolue voisi jatkaa hallituksessa. Kohtalon ajat tulevat silloin myöhemmin esille, mutta selkeä linja on oltava ajoissa valmiina.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Talousvaliokunnassa pohdittiin Suomen euroeroa – Koskenkylä: ”Jäsenmaat ovat liian erilaisia”

Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa

Saksan talous porisee punahehkulla, maa valmistautuu laskemaan veroja – voisiko Suomi ottaa oppia Euroopan talousveturista?

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä

Brexit-neuvotteluaika käynnistyi – Tusk: ”Kiitos ja näkemiin”

VTT Koskenkylä ihmettelee von Gerichin salamyhkäistä kirjoitusta eurobondeista – ”Erittäin huolestuttavaa”

Koskenkylä: Saksan ja Euroopan unionin pakolaispolitiikka edelleen haussa – Eurooppa ei kestä Afrikasta saapuvaa tulijatulvaa

Koskenkylä: Nordean riskit siirtyvät Suomen ja EKP:n pankkivalvonnan vastuulle
Viikon suosituimmat

Valtiopäiväedustaja Mohamed Alin sepittämässä tarinassa juuri mikään ei ole totta – vasemmistopuolueen johto ampuu itseään jalkaan katsoessaan tumput suorina uskomatonta farssia
Ruotsin vasemmistopuolueen kansanedustaja Mohamed Alin ympärillä vellova skandaali jatkaa paisumista. Epäillyn vaalivilpin, ulosottovelkojen ja maksamattomien elatusmaksujen jälkeen hänen ansioluettelostaan on paljastunut roppakaupalla virheellisiä tietoja. Nyt myös vasemmiston omat jäsenet syyttävät puoluejohtoa ideologiansa hylkäämisestä.

Palestiina-verkosto soluttautuu kirkkoon – diakoni: ”Toiminnassa natsismin merkkejä”
Diakoni arvostelee kovin sanoin Sumud-verkoston toimintaa siitä, että se pyrki vaikuttamaan seurakuntavaaliehdokkaisiin kehottamalla heitä allekirjoittamaan vaalilupauksen, jossa boikotoidaan israelilaisia tuotteita.

Greta Thunberg nauraa räkätti perustamalleen ilmastoliikkeelle – ”Vieläkö ne tekevät sitä?”
Greta Thunbergin yllättävä haastatteluhekotus on saanut ilmastoliikkeen totiset toverit tuohduksiin. Jokapaikan aktivisti nimittäin purskahti nauruun kuultuaan, että hänen käynnistämänsä Fridays for Future -liike järjestää edelleen mielenosoituksia Saksassa.

Oikeusministeri Leena Meri järkyttyi: Näin monella turvapaikan saaneella on rikostausta
Maahanmuuttoviraston ja keskusrikospoliisin seulonnassa löytyi vakavaa rikostaustaa noin tuhannelta Suomesta turvapaikan tai toissijaista suojelua saaneelta henkilöltä. Suurimmat ryhmät ovat irakilaiset, afgaanit ja syyrialaiset. Oikeusministeri Leena Meri vaatii rikoksiin syyllistyneiden karkottamista maasta ja pitää tulosta järkyttävänä.

Grönroos Espoon ryöstösarjasta: ”Suomi alkaa olla samassa tilanteessa kuin Ruotsi”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtajan Simo Grönroosin mukaan Espoon nuorten ryöstösarja on seurausta vuosia jatkuneesta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Hän vaatii maahanmuuttopolitiikan kiristämistä, rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista sekä poliisin resurssien turvaamista.

Antikainen: Nasima Razmyar haluaa romuttaa Suomen rajaturvallisuuslain
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää SDP:n ensimmäisen varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin vaatimuksia käännytyslaista luopumisesta erittäin vaarallisina Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

Tanska selvittää maahanmuuton kustannukset tarkasti – Suomeen vaaditaan samaa mallia: ”Veronmaksajilla on oikeus tietää, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat yhteiskunnalle”
Perussuomalaiset haluaa tarkempaa tietoa maahanmuuton kustannuksista Suomessa. Tanska julkaisee tietoja siitä, kuinka paljon eri maahanmuuttajaryhmät maksavat veroja ja aiheuttavat julkisia menoja. Kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vastaavaa laskentamallia tarvitaan myös Suomessa.

Halal-liha laukaisi uskonnollisen uhon – sadat mielenosoittajat vaativat intialaisravintolan sulkemista Lontoossa
Intialaisravintolan haluttomuus tarjota halal-teurastettua lihaa on kärjistynyt mielenosoituksiksi Lontoossa. Uhkaukset ovat sinkoilleet ilmassa ja poliisiakin on tarvittu rauhoittamaan pohjaan palaneita tunteita. Myös legendaarinen koomikko on sotkeutunut maailmankatsomukselliseen kiistaan.

Järjestöpomoilla ministeritason tulot: Kärkinimen tienestit lähes 225 000 euroa
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen johtajien tulot ovat erittäin korkeita, ilmenee Verohallinnon tiedoista. Järjestöpomojen korkeimmat kokonaistulot ylittivät viime vuonna usean ministerin tulotason. Perussuomalaiset ovat arvostelleet järjestöjohtajien poliittisia hillotolppia.

Purra jyrähtää rikostilastoista: ”Suomalaista yhteiskuntaa ei pidä käyttää paapomaan maahanmuuttajia, jotka ryöstävät, raiskaavat ja murhaavat”
Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra arvostelee Facebookissa kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa sekä maamme "paapomis- ja hoivateollisuutta" tuoreiden rikostilastojen valossa. Purra nostaa esiin Maahanmuuttoviraston ja KRP:n selvityksen, jonka mukaan irakilaiset, afganistanilaiset ja syyrialaiset tehtailivat kolme neljäsosaa turvapaikan saaneiden törkeistä rikoksista, ja vaatii Suomea lopettamaan koko maailman hoivaamisen veronmaksajien rahoilla.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














