VTT Heikki Koskenkylä ihmettelee Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin Helsingin Sanomien kirjoitusta. Von Gerich kirjoitti, että euromaiden tulisi löytää laajamittainen ratkaisu yhteisiin velkakirjoihin eli eurobondeihin. Hän ei kuitenkaan mainitse tekstissään suoraan eurobondeja. Myös Euroopan komissio on jättänyt termin pois käytöstä, koska sen mainitseminen on saanut nihkeän vastaanoton lukuisissa euromaissa.
– Euroalueen yhteisistä velkakirjoista ei tule koskaan ratkaisua euroalueen maiden velkaongelmaan. Mahdollisemmalta näyttää malli, jossa yhteisiä velkakirjoja käytettäisiin rahoittamaan euroalueen syvempää yhteistä finanssipolitiikkaa, von Gerich pyörittelee kirjoituksessaan.
Koskenkylän mielestä von Gerich ei kirjoita avoimesti sitä, mihin nämä velkakirjoista saadut tulot käytetään. Hän muistuttaa, että finanssipoliittisia tuloja voidaan saavuttaa niin velkarahoituksella kuin verotuksellakin. Euromaille on pyöritelty arvonlisäverosta korvamerkittyä osuutta euromaiden yhteisen budjetin tulonlähteeksi.
Mihin Euroopan komissio tarvitsee velkarahaa?
Euroopan komissio haluaa von Gerichin mukaan lisää yhteistä velkaa. Koskenkylä muistuttaa, ettei velkarahaa haalita kassakaappeihin. Sitä aiotaan myös käyttää. Koskenkylä mainitsee kolme esillä ollutta menokohdetta.
Ensimmäinen menokohde olisi euroalueen yhteiset infrastruktuurihankkeet. Koskenkylän mielestä tämä voisi vielä onnistuakin, mikäli kohteet vain osataan valita viisaasti. Viisaus ei vain ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi Espanjassa Real Ciudadin lentokenttä maksoi tuhat miljoonaa euroa ja se myytiin lähes käyttämättömänä huutokaupassa. Huutokaupassa lentokenttä vaihtoi omistajaa 10 000 eurolla.
Toinen käyttökohde komission mielestä voisi olla suhdannetasoitusrahasto. Tämä tarkoittaa yksittäisten euromaiden suhdannekuoppien tasoittamista yhteisillä varoilla.
Kolmantena visiona on ollut euroalueen työttömyyskorvausrahasto.
– Tämä on ollut erityisesti Ranskan lempilapsi, Koskenkylä muistuttaa.
EU-perussopimukselle lisää sopimusrikkomuksia
Yhdestä asiasta von Gerich ja Koskenkylä ovat samaa mieltä: Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) ovat tosiallisesti jo toteutettuja eurobondeja. Ne ovat Koskenkylän mukaan jo ilmiselviä EU-perussopimusrikkomuksia. Hän lisää, että Euroopan keskuspankin harjoittama rahapoliittinen keventäminen on niin ikään kiertotie eurobondien käytöstä.
– Tämä on erittäin huolestuttavaa, Koskenkylä huokaa sopimusrikkomuksista.
Hänen mielestä EU:n perussopimusta olisi pitänyt muuttaa. Sopimukseen ei olla haluttu koskea, koska politiikot pelkäävät sen kaatuvan kansanäänestyksissä. Muutamissa euromaissa EU:n perussopimus tulee viedä kansanäänestykseen ennen muutosten ratifiointia.
– Jos kansa on niin tyhmää, että he hyväksyvät muutokset niin silloinhan eurobondeja ei tarvitse piilottaa selän takana, Koskenkylä naurahtaa.
Lisävastuut hallitusohjelman vastaisia
Von Gerichin mukaan Suomelle sopisi ”ajatus rajoitetuista yhteisistä velkakirjoista”. Asialla on myös kiire. Hänen mukaansa asiaa ei voida lykätä ensi vaalikauteen. Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ei näe yhteisiä velkakirjoja ratkaisuna – ei edes ”rajoitettuina”.
Koskenkylä muistuttaa hallitusohjelmasta, jossa kielletään yhteisvastuun lisääminen euroalueella. Hän ei ryhdy arvailemaan sitä, miten uusi hallituskokoonpano asian kanssa etenee. Koskenkylä muistuttaa, että uusi eduskuntaryhmä Sininen tulevaisuus on kuitenkin sitoutunut noudattamaan jo aiemmin tehtyä hallitusohjelmaa.
Henri Alakylä