

Brexit-kylttejä Redcarissa, Koillis-Englannissa. / Scott Heppell
Koskenkylä: Toisin kuin Juha Sipilä väittää, EU:lla ei ole toimivaa strategiaa
VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan unionin suunnasta. Ongelmia riittää, ratkaisuja ei.
The Economist -lehti julkaisi terävän kirjoituksen EU:n tilanteesta 3.9.2016 ilmestyneessä numerossa. Euroopan unionin tulevaisuuden suunta näyttää alkusyksyllä varsin epäselvältä. Selvästi on haluja pitää tämä ”klubi” pystyssä ja kehittää sitä, jotta kansalaiset eivät kääntyisi EU:ta vastaan. Liittokansleri Angela Merkel totesi viime viikolla Varsovassa, että ilman taloudellista menestystä EU:n kannatus vähenee.
EU:lla on huippukokous Bratislavassa 16.9. Kokousta pohjustetaan nyt kaiken aikaa. Italian, Ranskan ja Saksan johtajat tapasivat jo elokuun lopulla. Ideoista ei näytä olevan puutetta. Niitä on esitetty viime vuonna viiden puheenjohtajan paperissa sekä Brexit-vaalin jälkeen komission, EU:n parlamentin ja EU-maiden johtajien taholta. Ilma on sakeana erilaisia ehdotuksia.
Kesällä tapahtuneet useat vakavat terrori-iskut vauhdittivat keskustelua EU:n laajuisesta suojelupoliisista (intelligence agency) ja jopa EU:n omasta armeijasta. Todennäköisesti näissä asioissa ei ole mitään mahdollisuutta edetä.
Pakolaiskysymyksessä EU:n rajavartiointia halutaan tehostaa. Tätä asiaa käsitellään syksyn kuluessa. Itä-Euroopan EU:n jäsenmaat vastustavat jyrkästi EU:n suunnitelmia jakaa kiintiöpohjalta satojatuhansia turvapaikanhakijoita EU-maihin. Unkarin pääministeri Viktor Orban on järjestänyt asiasta kansanäänestyksen 2.10.2016.
EU:n integraation syventämistä on esitetty monelta taholta. Pankkiunioni haluttaisiin tehdä valmiiksi liittämällä siihen yhteinen talletussuoja. Euroalueelle on kaavailtu omaa budjettia ja finanssiministeriötä sekä yhteistä työttömyysturvaa. Tulevat vaalit Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tekevät päätösten tekemisen hyvin vaikeaksi. Merkelin puolue CDU kärsi jo vakavan tappion osavaltiovaalissa.
EU:n keskustelut Kreikan kolmannen tukipaketin jatkosta ovat edenneet huonosti. Minskin rauhanprosessi Ukrainan osalta ei etene. Vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) on ilmeisesti kaatunut. Turkki on uhannut lopettaa pakolaissopimuksen EU:n kanssa, ellei lokakuun kuluessa EU myönnä viisumivapautta turkkilaisille. Ongelmia on todella paljon ja ratkaisuja on vaikea saada aikaan.
Britannian kanssa on neuvoteltava brexit-sopimus. Asia ei ole edennyt lainkaan ja sopimukseen pääseminen tulee olemaan hankalaa. Myös Britannia itse on viivytellyt brexitin kanssa. Kenelläkään ei näytä olevan asian kanssa kiirettä.
Kaiken kaikkiaan Euroopan unionin kehittämisnäkymät vaikuttavat varsin hankalilta tänä syksynä ja ensi vuonnakin, jolloin EU-maissa on useita merkittäviä vaaleja. Jopa Espanja saattaa joutua lyhyen ajan sisällä kolmansiin parlamenttivaaleihin. Poliittinen epävarmuus saattaa kasvaa huomattavasti ensi kevääseen mennessä. Se vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa.
Lopuksi: Pääministeri Juha Sipilä totesi pari viikkoa sitten liittokansleri Merkelin tapaamisen jälkeen, että EU:n strategia on kunnossa, mutta sen toteutus ontuu. Tätä lausuntoa on syytä ihmetellä. The Economistin kirjoituksen valossa EU:lla ei ole mitään toimivaa strategiaa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Brittipäätoimittaja: EU:sta ei tullut Yhdysvallat ilman sähkötuolia vaan Neuvostoliitto ilman vankileirien saaristoa

Halla-aho: Jos Brexit toteutuu, myös Suomen EU-erosta tulee konkreettinen vaihtoehto

EU:n hajoaminen jo Trumpin valintaa suurempi riski – Merkel: On kyse sodasta ja rauhasta

Koskenkylä: Suomi tienhaarassa – itsenäisyyden säilyttäminen vai liittovaltio?
Viikon suosituimmat

Perussuomalaiset vaativat Turun jättimoskeijan tonttivarauksen eväämistä – Junnila varoittaa ulkomaisesta rahoituksesta ja poliittisesta islamista
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.

Taksiraiskaukset kasvussa: Helsingin Sanomat pyrkii peittelemään sitä, että tekijät ovat pääosin maahanmuuttajataustaisia
Helsingin Sanomat uutisoi taksikuskien seksuaalirikosten räjähdysmäisestä kasvusta Helsingissä. Otsikko ja juttu pyrkivät vierittämään vastuuta vuoden 2018 taksiuudistukselle, vaikka lehden läpi käymässä aineistossa jokainen tuomittu tekijä oli maahanmuuttajataustainen.

Kolumni: Maahanmuuttajien sosiaaliturvaa on rajattava
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.

Ilhan Omar: ”En tietääkseni nainut veljeäni” – kansanedustajan epäillään esiintyneen väärällä nimellä koko uransa ajan
Somalitaustaiseen kansanedustajaan kohdistuu useita rikostutkintoja ja kohuväitteitä. Rikosepäilyjen todistaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska Ilhan Omarin virallista syntymäaikaa ei tiedetä ja koska tutkintaan liittyvien henkilöiden mahdollisten sukulaisuussuhteiden todistaminen vaatisi DNA-testejä. Omasta mielestään Ilhan Oman on viaton eikä "tietääkseen" ole mennyt naimisiin oman veljensä kanssa.

Helsingin Sanomat punoi tarinan taksikuskeja häiritsevistä suomalaisista naisista
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.

Ex-meppi lopetti Helsingin Sanomien tilauksen mielipidesensuurin vuoksi: ”En halua sentilläkään tukea punavihreää propagandaa”
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.

Poliisi keskeytti Ruotsissa epäillyn pikkutytön sukuelinten silpomisen – pääministeri vaatii tekijöille vankeutta ja karkotuksia
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas heittää lokaa ministerin päälle syyllistävällä kuvamanipulaatiolla – vaatii samaan aikaan stoppia eriarvoistumiselle
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.

Pitkän linjan keskustavaikuttaja perussuomalaisiin – aloittaa Purran erityisavustajana
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.

Vantaan vetovoima koetuksella: Asukkaat vaihtuvat, asuntojen arvo sulaa
Kotimaan muuttotappio, voimakkaasti muuttunut väestörakenne ja laskevat asuntojen hinnat herättävät kysymyksen siitä, millaiseksi kaupungiksi Vantaa on kehittymässä – ja kenelle se on tulevaisuudessa houkutteleva.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää












