VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Euroopan unionin suunnasta. Ongelmia riittää, ratkaisuja ei.
The Economist -lehti julkaisi terävän kirjoituksen EU:n tilanteesta 3.9.2016 ilmestyneessä numerossa. Euroopan unionin tulevaisuuden suunta näyttää alkusyksyllä varsin epäselvältä. Selvästi on haluja pitää tämä ”klubi” pystyssä ja kehittää sitä, jotta kansalaiset eivät kääntyisi EU:ta vastaan. Liittokansleri Angela Merkel totesi viime viikolla Varsovassa, että ilman taloudellista menestystä EU:n kannatus vähenee.
EU:lla on huippukokous Bratislavassa 16.9. Kokousta pohjustetaan nyt kaiken aikaa. Italian, Ranskan ja Saksan johtajat tapasivat jo elokuun lopulla. Ideoista ei näytä olevan puutetta. Niitä on esitetty viime vuonna viiden puheenjohtajan paperissa sekä Brexit-vaalin jälkeen komission, EU:n parlamentin ja EU-maiden johtajien taholta. Ilma on sakeana erilaisia ehdotuksia.
Kesällä tapahtuneet useat vakavat terrori-iskut vauhdittivat keskustelua EU:n laajuisesta suojelupoliisista (intelligence agency) ja jopa EU:n omasta armeijasta. Todennäköisesti näissä asioissa ei ole mitään mahdollisuutta edetä.
Pakolaiskysymyksessä EU:n rajavartiointia halutaan tehostaa. Tätä asiaa käsitellään syksyn kuluessa. Itä-Euroopan EU:n jäsenmaat vastustavat jyrkästi EU:n suunnitelmia jakaa kiintiöpohjalta satojatuhansia turvapaikanhakijoita EU-maihin. Unkarin pääministeri Viktor Orban on järjestänyt asiasta kansanäänestyksen 2.10.2016.
EU:n integraation syventämistä on esitetty monelta taholta. Pankkiunioni haluttaisiin tehdä valmiiksi liittämällä siihen yhteinen talletussuoja. Euroalueelle on kaavailtu omaa budjettia ja finanssiministeriötä sekä yhteistä työttömyysturvaa. Tulevat vaalit Hollannissa, Ranskassa ja Saksassa tekevät päätösten tekemisen hyvin vaikeaksi. Merkelin puolue CDU kärsi jo vakavan tappion osavaltiovaalissa.
EU:n keskustelut Kreikan kolmannen tukipaketin jatkosta ovat edenneet huonosti. Minskin rauhanprosessi Ukrainan osalta ei etene. Vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa (TTIP) on ilmeisesti kaatunut. Turkki on uhannut lopettaa pakolaissopimuksen EU:n kanssa, ellei lokakuun kuluessa EU myönnä viisumivapautta turkkilaisille. Ongelmia on todella paljon ja ratkaisuja on vaikea saada aikaan.
Britannian kanssa on neuvoteltava brexit-sopimus. Asia ei ole edennyt lainkaan ja sopimukseen pääseminen tulee olemaan hankalaa. Myös Britannia itse on viivytellyt brexitin kanssa. Kenelläkään ei näytä olevan asian kanssa kiirettä.
Kaiken kaikkiaan Euroopan unionin kehittämisnäkymät vaikuttavat varsin hankalilta tänä syksynä ja ensi vuonnakin, jolloin EU-maissa on useita merkittäviä vaaleja. Jopa Espanja saattaa joutua lyhyen ajan sisällä kolmansiin parlamenttivaaleihin. Poliittinen epävarmuus saattaa kasvaa huomattavasti ensi kevääseen mennessä. Se vaikeuttaa EU:n päätöksentekoa.
Lopuksi: Pääministeri Juha Sipilä totesi pari viikkoa sitten liittokansleri Merkelin tapaamisen jälkeen, että EU:n strategia on kunnossa, mutta sen toteutus ontuu. Tätä lausuntoa on syytä ihmetellä. The Economistin kirjoituksen valossa EU:lla ei ole mitään toimivaa strategiaa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ