Osakkeenomistajat tulevat hyötymään Nordean siirrosta Suomeen. Muuton jälkeen Suomi altistuu entistä selvemmin ja suoremmin Nordean omille sekä pankin kautta koko kansainvälisen finanssijärjestelmän riskeille, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.

Koskenkylä kertaa Nordean historiaa ja nykytilannetta seuraavassa:

1. KOP oli 1990-luvun alussa lähes konkurssissa, Jaakko Lassilan aikana, pääomat sulivat suuriin luottotappioihin, KOP kävi kahdesti omistajien kukkarolla, mutta sekään ei riittänyt.

2. KOP ja SYP/Unitas Oy yhdistyivät 1995. Syntyi Merita pankki. SYP:n omistajat saivat enemmistön uudesta pankista.

3. Nordbanken ajautui suuriin ongelmiin 1990-luvun alussa. Ruotsin postipankki eli PKbanken osti Nordbankenin 1991, Nordbanken nimi säilyi.

4. Merita yhdistyi Nordbankenin kanssa 1997. MeritaNordbankenista ruotsalaiset saivat 57 % ja Meritan osakkaat 43 %. MeritaNordbankenin suurin omistaja oli Ruotsin valtio (PKbanken taustalla). Pankki oli aluksi Suomen päävalvontavastuulla, mutta holding-yhtiö rakennetta muutettiin, jolloin valvonnan päävastuu siirtyi Ruotsiin. Ruotsi oli MeritaNordbankenin kotimaa, kuten myöhemmin myös Nordean.

5. Vuonna 2000 MeritaNordbanken ja tanskalainen Unidanmark yhdistyivät. Seuraavana vuonna konserni osti norjalaisen Christiania Bank og Kreditkassen pankin. Norjan valtio harasi aluksi fuusiota vastaan (myös valvoja). Näin oli luotu pohjoismainen finanssijätti. Vuoden 2001 lopulla konsernin nimeksi tuli Nordea ja kotivaltio oli Ruotsi. Muissa pohjoismaissa pankki toimi tytäryhtiö pohjalta, mutta vuoden 2017 alusta sivuliikkeenä. Sivuliikkeeksi siirtyminen herätti suurta närästystä muissa pohjoismaissa.

6. Seuraavina vuosina Nordea laajensi toimintaansa Viroon, Latviaan ja Liettuaan, joissa se oli merkittävä pankki. Nordea osti myös pankin Puolasta, joka muutaman vuoden jälkeen myytiin. Venäjällä Nordea on toiminut jo pitkään. KOP oli International Moscow Bankin (IMB) perustajajäseniä vuonna 1989, kuten myös EBRD ja muutama muu eurooppalainen suurpankki. Ilkka Salonen oli pankissa työssä ja myöhemmin toimitusjohtajana.

Nordea myi osuutensa (23%) pankista vuonna 2006 voitolla (myyntivoitto oli peräti 200 miljoonaa euroa). Pian tämän jälkeen Nordea osti Orgresbankin (75% osuus), jonka nimi on nykyisin Nordea Bank Russia. Pankki on ollut top-25 pankkien joukossa Venäjällä. Se on erityisesti PK-yrityksiä palveleva keskikokoinen pankki. Toiminta on keskittynyt Moskovaan ja Pietariin, mutta konttoreita on muuallakin Venäjällä. Ilkka Salosesta todettakoon, että hänet nimitettiin vuonna 2008 Venäläisen suurpankin Sberbankin johtokuntaan. Hän oli ensimmäinen ulkomaalainen Venäjän suurimman pankin johtokunnassa. Nykyisin Salonen on Credit Bank of Moscown hallituksessa.

7. Nordean pääkonttori päätettiin siirtää juridisesti Suomeen 6.9.2017 eli Suomesta tulisi Nordean kotimaa (home country). Nordean sijoitusseminaarissa 4.9.2017 maajohtaja Ari Kaperi sanoi, että jos siirto tapahtuu, niin kyseessä on nimenomaan juridinen siirto. Pääkonttorityyppisiä toimintoja on jo nyt Tanskassa ja pysynee Ruotsissakin jos tulee Suomeen. Sanoin keskustelussa Kaperille, että merkittävintä on, että talletussuojan vastuu tulee silloin Suomelle ja samoin valvonnan (FIVA) yhdessä EKP:n pankkivalvonnan kanssa ja lisäksi kriisinratkaisurahastoon osallistuminen. Kaperi ei näitä sanonut alustuksessaan! Hän vastasi, että olen oikeassa. Korostin myös sitä, että Suomen viranomaisten vastuut kasvavat huomattavasti.

8. Nordean fuusiosta jonkun pankin kanssa on ollut usein huhuja liikkeellä. Aiemmin oli esillä fuusio FöreningsSparbankenin (Swedbank) kanssa ja viime vuonna ABN Amron kanssa. Fuusiot eivät ole toteutuneet.

9. Wahlroos, Sampo ja Nordea: vakuutusyhtiö Sampo ja valtiollinen Leonia-pankki (ent. Postipankki) fuusioituivat 2000. Tämä oli suuri uutinen. Syntyi ns. finanssitavaratalo. Valtio oli Sampo-Leonian suurin omistaja. Nimeksi tuli nopeasti vain Sampo. Sampo osti investointipankki Mandatumin 2001 ja maksoi siitä kovan hinnan, monien mielestä ylihinnan. Björn Wahlroos oli Mandatumin pääomistaja. Nallesta tulikin heti Sammon konsernijohtaja. Wahlroos sai kauppahinnan uuden Sammon osakkeina.

Vuonna 2002 Sampo meni osakkaaksi pohjoismaiseen If-vahinkovakuutusyhtiöön. If-vahinkovakuutus oli perustettu 1999 Skandian ja Storebrandin fuusiolla. Myöhemmin Sammosta tuli If:n ainoa omistaja, kun se osti Storebrandin ja Skandian If-osakkeet. If:llä on laaja yhteistyösopimus Nordean kanssa. Nordea myy If:n vakuutuksia. Vuonna 2006 juuri ennen finanssikriisin alkua Sampo myi pankkitoiminnan (ent. Postipankki/Leonia) Danske Bankille yli neljällä miljardilla eurolla. Vuonna 2007-2008 ko. osakkeiden arvoksi arvioitiin vain yksi miljardia euroa.

Nalle oli tehnyt Suomen kaikkien aikojen parhaan kaupan. Wahlroos näki Nordeassa suuren potentiaalin kunhan pankkia saneerataan rajusti. Nordealla oli henkilöstöä alun perin yli 40 000 ja kulut/tuotot-luku oli surkea, noin 70 %. Nykyisin se on 50 % ja tavoite on Kaperin mukaan 40 %. Wahlroos aloitti pikkuhiljaa Nordean osakkeiden oston Sammolle. Jotkut tätä ihmettelivät. Sammon kassassa oli paljon rahaa pankkitoiminnan myynnin jäljiltä. Nordean osake oli halvimmillaan vuonna 2009 noin 3 € ja nykyisin noin 11 €. Nordean markkina-arvo on nyt 45 mrd. €!

Ruotsin valtio aloitti Nordean osakkeiden myynnin 2011 pitkän vitkuttelun jälkeen. Valtion osuus oli peräti 20 % Nordeasta. Sampo osti paljon näitä osakkeita ja kun Ruotsin valtion osuus suli, tuli Wahlroosista jo 2011 Nordean hallituksen puheenjohtaja. Konsernin johtaja on nyt Casper von Koskull eli Nordea on tiukasti suomalaisten johdossa. Vuonna 2009 Wahlroos siirtyi Sammon hallituksen puheenjohtajaksi ja Stadigh toimitusjohtajaksi. Sampo omistaa nyt jo 21 prosenttia Nordeasta ja Sammon markkina-arvo on jo 25 mrd. euroa.

Sampo on Nordean suurin omistaja ja toiseksi suurimmalla omistajalla on vain 4 prosentin osuus. Sampo konserniin kuuluvat If-vahinkovakuutus, henkivakuutustoiminta (Mandatum Life) ja omistusyhtiöt (Nordea suurin). Huomattava osa tuotoista on Nordean osinkoja (noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2016). Vahinkovakuutuksen (If ym.) osuus Sammon tuloksesta on yli puolet ja Nordean osinkojen noin kolmannes. Sammon ja Nordean tarina ei ole ohi. Nalle miettii koko ajan, mitä voisi vielä ostaa tai mihin fuusioida Nordean ja Sammon. Fuusio voi tapahtua jonkin suuren eurooppalaisen pankin tai vakuutusyhtiön kanssa. Tuolloin valvontakin saattaisi siirtyä muualle.

10. Siirto lokakuussa 2018: Casper von Koskullin mukaan (Taloussanomat) Nordean pääkonttori siirtyisi Suomeen lokakuussa 2018 ja sijoittuisi Vallilaan (Aleksis Kivenkatu). Olin siellä Nordean sijoitusseminaarissa 4.9. ja vastapäätä on pääkilpailijan pääkonttori (OP-ryhmä). Von Koskull siirtyy myös Vallilaan! Hän voikin sitten tavata Karhista päivittäin ja yrittää houkutella OP:tä takaisin Finanssiala ry:hyn (FA), entinen FK. Varsinainen tai ylim. yhtiökokous hyväksyy Nordean kotipaikan siirron. Kotimaan siirto aiotaan toteuttaa rajat ylittävänä käänteisenä sulautumisena, jossa Nordea Bank AB (publ) sulautuu pian perustettavaan suomalaiseen tytäryhtiöön. Sulautumisen odotetaan tapahtuvan lokakuussa 2018, se edellyttää viranomaisten luvan ja osakkeenomistajien hyväksynnän (ks. www.nordea.com/fi/media).

Jan Hurrin (Taloussanomat) mukaan Nordean muutto Helsinkiin on Suomelle vain iso mielikuvavoitto. Hurrin mukaan Nordea on tehnyt pääkonttorin siirrosta tarkat kustannus- ja tuottolaskelmat. Nordea laskee säästävänsä erilaisia vakaus- ja muita viranomaismaksuja ainakin miljardi euroa! Sen päälle kertyvät aiempaa keveämpien pääomavaatimusten avulla haviteltavat lisätuotot (toisaalta EKP:n ja Suomen valvojat voivat myös vaatia lisää omia pääomia?). Osakkeenomistajat tulevat hyötymään siirrosta Suomeen. Muuton jälkeen Suomi altistuu entistä selvemmin ja suoremmin Nordean omille riskeille ja pankin kautta koko kansainvälisen finanssijärjestelmän riskeille.

Nordea pyrkii eurooppalaiseksi suurpankiksi. Se on jo nyt Pohjoismaiden ylivoimaisesti suurin pankki. Nordean tase on 620 mrd. euroa. Tase on suurempi kuin SEB:n ja SHB:n yhteenlaskettu tase (noin 550 mrd. euroa). Pohjoismaiden toiseksi suurin tase (460 mrd. euroa) on Danske Bankilla ja kolmanneksi suurin on Norjan DNB:llä (290 mrd. euroa). Ei ihme, että ruotsalaiset panikoivat, kun kuulivat Nordean pääkonttorin siirtymisestä Suomeen. Siirron jälkeen Ruotsissa olisi vasta pohjoismaiden neljänneksi suurin pankki. Lisäksi ruotsalaisia jurppinee se, että jatkossa Nordea olisi Ruotsissa vain sivuliike ja varsinainen yhtiökokous siirtyisi pidettäväksi Helsingissä.

Nordean suomalaisia osakkeenomistajia yhtiökokouksen pitäminen Helsingissä ilahduttaa suuresti. On syytä varautua siihen, että Nordea fuusioituu joku päivä jonkun suuren eurooppalaisen pankin kanssa. Wahlroos tykkää fuusioista ja hallitsee ne hyvin. Lisäksi hän haluaa shokeerata ja yllättää suuren yleisön ja poliitikot. Ennen kaikkea hän kuitenkin tavoittelee entistä suurempia osinkotuloja Sammolle.

HEIKKI KOSKENKYLÄ