Tolppanen: Yleä tarvitaan

Pitkän toimittajauran tehnyt kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.) osallistuu Yleisradiota koskevaan keskusteluun. Suomen Uutiset on viime päivinä julkaissut useita Ylen asemaa arvioivia kansanedustajien kommentteja. Tolppanen korostaa Ylen merkitystä tiedonvälittäjänä ja erityisryhmille suunnattujen palvelujen tuottajana. 

Tolppanen muistuttaa, että YLE on suomalaisen tiedonvälityksen kivijalka. Kukaan muu ei pysty yhtä tasapuolisesti palvelemaan koko kansan kirjoa.

– YLE tuottaa valtakunnallisten radio- ja televisiokanavien kautta eniten uutisia ja ajankohtaisohjelmia. YLE tuottaa myös kotimaista draamaa ja viihdettä. Yksikään muu mediatalo ei pysty alueelliseen tiedonvälitykseen yhtä nopeasti, tarkasti ja alueelliset olot tuntevasti, kuin YLE. Siinä on muutamia perusteita YLE verolle. Jos YLE muutetaan, kuten olen kuullut vaadittavan, kaupalliseksi mediaksi, kansalaisilta katoavat monet ei-kaupalliset palvelut, hän huomauttaa.

– Tämä taas rajoittaa sananvapautta ja kaventaa objektiivista tiedonsaantia, sanoo yli kolmekymmentä vuotta toimittajana ennen kansanedustajuuttaan toiminut Tolppanen.

– Lisäksi YLE palvelee ruotsinkielistä, saamenkielistä ja romanikielistä sekä venäjänkielistä väestöä. Talo tuottaa myös viittomakieliset uutiset ja mm. eduskunnan kyselytunti viitotaan kuulovammaisille. Tämä on valtavan hieno palvelu.

Toki Ylessä parannettavaakin on. Väliportaan hallinto on kansanedustajan mukaan paisunut liian suureksi.

– Yksi Ylen ongelmista on se, että hyviä toimittajia ei voida oikein palkita. Ainoa keino tuntuu olevan nimikkeen muuttaminen organisoijaksi, tuottajaksi, koordinaattoriksi tai jonkin sortin päälliköksi. Tästä seuraa se, että ohjelman tekijällä päälliköitä riittää. Kun olin radiouutisissa laskin, että minulla oli 6 pomoa. Harvoin hyvästä toimittajasta tulee hyvä esimies, valitettavasti.

Monikulttuurisuuden edistämiseen Tolppanen haluaisi tasapuolisuutta.

– Nykyinen YLE-politiikka lepää tunnetasolla, fakta puuttuu. Kansa kaipaa tietoa esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, sopeutumattomuudesta, kotouttamisen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Lisäksi tarvitsemme tietoa siitä, miten esim. työllisyysmäärärahoista työmarkkinatukena maksettavat kotouttamiskustannukset suhteutuvat vaikkapa 17-24-vuotiaiden työttömien työmarkkinatukeen.

– Faktatiedon vaatiminen ei ole rasismia, se on sananvapautta ja objektiivista tiedonvälitystä, sanoo Tolppanen.

Yle-keskusteluun ovat viime päivinä osallistuneet myös perussuomalaisten kansanedustajat Kimmo Kivelä, Teuvo Hakkarainen, Ritva “Kike” Elomaa sekä Olli Immonen ja Jari Ronkainen. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana toimiva Kivelä on Tolppasen tavoin korostanut Ylen merkitystä tiedonvälittäjänä. Immosen, Ronkaisen ja Hakkaraisen kommentit ovat olleet kriittisempiä.

Tolppanen, Immonen ja Ronkainen toimivat Ylen hallintoneuvostossa, Hakkarainen toimii Elomaan kanssa Ylen tehtäviä arvioivassa parlamentaarisessa työryhmässä.