

LEHTIKUVA
Tornion terästehdas Outokummulta mittava väenvähennys – Juuso vaatii hallitukselta tukitoimenpiteitä
Teräsyhtiö Outokumpu Oyj antoi osavuosikatsauksen julkistamisen yhteydessä ilmoituksen päätöksestä vähentää henkilöstä Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Yhtiö perustelee päätöstään säästösyillä.
Yhteensä vähennysten kohteena on enintään 1 000 työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Määrä vastaa 10 prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää.
Pääosa Outokummun noin 2 500 työntekijästä työskentelee Tornion terästehtaalla ja Kemin kaivoksella, joten myös suurimpien vähennysten voidaan odottaa kohdistuvan sinne. Laskelmien mukaan Torniossa ja Kemissä vähennys tulee olemaan yhteensä 250 henkilöä Outokummun tehtaalta ja kaivokselta.
– Tornion ja Kemin alueen asukaslukuun suhteutettuna Outokummun ilmoittama työntekijämäärän vähentämien on todella mittava ja massiivinen. Lasketaan, että yksi teollisuuden työpaikka tuo mukanaan kaksi työpaikkaa palvelualoille. Irtisanomisilla on vaikutusta työntekijöiden lisäksi heidän perheidensä tilanteeseen, alueelliseen työttömyystilanteeseen, työvoimapalvelujen kysyntään, ammatilliseen liikkumis- ja koulutustarpeeseen ja jopa kunnan verokertymään. Vaikutuksia voi seurata myös erilaisten palvelujen kysyntään, kunnan väkimäärään ja jopa asuntomarkkinoihin. Asiasta on syytä olla huolissaan, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Valtio tukenut muitakin alueita
Mittavan irtisanomisen vaikutus kohdistuu välillisesti ja kerrannaisvaikutuksineen laajalti koko alueelle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Outokumpu on käynyt Torniossa ja Kemissä jo lukuisia yt-neuvotteluja ja tehnyt henkilöstövähennyksiä. Suomen valtio omistaa Outokummun osakkeista noin 25 prosenttia.
Valtio on usein suurten irtisanomisten yhteydessä tukenut paikkakuntia rakennemuutosohjelmalla ja rakennemuutostuella.
– Tämä nyt tullut ilmoitus on sikäli verrattavissa Jämsän tapaukseen, että pienellä paikkakunnalla yhdellä kertaa on iso joukko työntekijöitä menettämässä työpaikkansa. Kun Jämsän Kaipolassa paperiyhtiö antoi ilmoituksen 450 työntekijän työsuhteen lakkaamisesta, kahden päivän kuluttua paikalle kiirehti joukko ministereitä kertomaan tukitoimista. Pääministerin johdolla ministerikolmikko tapasi työntekijöiden ja kaupungin edustajia ja kertoi koonneensa 4,5 miljoonan euron elvytys- ja tukipaketin kaupungille. Samalla pääministeri lupasi, että valtio on sitoutunut etsimään korvaavia työpaikkoja paikkakunnalle, Juuso toteaa.
– Kun nyt Outokumpu on pienellä Tornio-Kemi alueella kertonut yhdellä kertaa 250 henkilön menettävän työpaikkansa, niin luonnollisesti voisi odottaa, että hallitus osoittaisi jotakin toimenpiteitä myös tälle alueelle. Rakennemuutostuki olisi nyt paikallaan. Olen tehnyt tästä kirjallisen kysymyksen asianomaiselle ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkelä: Puheet kuuden tunnin työpäivistä tai polttoaineiden hinnan korotuksista on lopetettava välittömästi – ”Viimeinen niitti investoinneille ja teollisuuden työpaikoille”

Elomaa: Samaan aikaan kun Suomessa tehtaat lyövät lappuja luukuille ja ihmiset jäävät työttömiksi, EU:n elpymispakettiin syydetään miljardeja euroja

Ranne UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta: Punavihreä politiikka ja Suomen liian korkea verotus työssään

Vihervasemmistohallitus heikentää teollisuuden kilpailukykyä – työttömyys kasvaa ja tuotanto siirtyy maihin, joissa on vakaampi toimintaympäristö

Halla-aho: Tehtaanpiiput eivät pysy Suomessa itsestään – ” Hallituksen pahoittelut tehtaiden sulkemisesta ja työpaikkojen katoamisesta ovat tyhjää hurskastelua”

Jämsän paperitehtaan sulkeminen murskaa suomalaisen teollisuustyön kovaa ydintä – Lehto: ”Hallituksen olisi pitänyt reagoida jo paljon aiemmin”

Juuso vaatii alueellisten yritysten aseman parantamista: ”Pienten ja keskisuurten yritysten vaikea saada enää rakennusurakoita”

Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen
Viikon suosituimmat

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?
Valtiontalouden tarkastusvirasto vahvistaa: Marinin hallitus suhtautui rahankäyttöön löperösti ja purki sääntöpohjaiset esteet rahankäytölleen. Laskua tästä maksetaan vielä pitkään. - Kun Marinin hallitus luopui finanssipoliittisista säännöistä, se kehitti itselleen uuden säännön: kaikki saavat aina jotain. Lopputuloksena oli menojen valtava paisuminen, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”
Mikä on oikea tai väärä tapa toimia, kun aiemmin täysin saksalaiset kaupungit muuttuvat silmiemme edessä muslimimaailman etuvartioiksi, kysyy Irakissa ja Afgnaistanissa palvellut brittiupseeri The Telegraphissa. Kotoutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että maahanmuuttajat räätälöivät uuden kotimaansa entisen kotipaikkansa kaltaiseksi. Kauniisti sanottuna ”moderni sekulaarin liberalismi perustuu kohtalokkaaseen virhearvioon”.

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen
Eduskunta päätti tänään liikennepolttoaineiden valmisteveron alentamisesta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen selvin äänin, sillä vain SDP, vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät vastaan.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.
















