Tukholmassa kymmeniä selvittämättömiä jengimurhia, mafiakulttuuri tukkii suut – demariministeri: ”Rikollisjengit ovat asettuneet taloksi”

Ampumiset lisääntyvät Ruotsissa ennätystahtiin ja luoteihin kuolleiden määrä kasvaa samaa vauhtia. Murhien selvittäminen on erityisen vaikeaa, koska väkivallan pelko sulkee todistajien suut. Aftonbladet on kartoittanut Tukholman selvittämättömät jengimurhat.

Vuonna 2020 Tukholmassa kirjattiin 97 ammuskelua tammikuun alusta syyskuun puoliväliin. Viisitoista henkilöä on kuollut luoteihin ja 37 on saanut vammoja. Ampumistapaukset ovat olleet jyrkässä kasvussa, sillä edellisvuosina tapauksia kertyi noin 70 vuodessa.

Selvittämättömiä ampuma-aseella tehtyjä murhia vuosilta 2015-2019 on 52. Vuonna 2016 ampumalla tehdyistä murhista poliisi ei ole ratkaissut ainuttakaan.

Aftonbladet on listannut selvityksessään 676 henkilöä, jotka poliisin mukaan ovat vahvasti sisällä jengirikollisuudessa pelkästään Tukholman alueella.

Heistä alaikäisiä on 36 ja nuorin on 13-vuotias. Alaikäiset ovat lähes järjestään juoksupoikia, joillakin on tosin jo vankempi rooli rikollisorganisaatiossa. Lapset ovat usein perineet rikollisen elämäntyylin ja he ovat käytännössä jääneet järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle.

-Yhteiskunta on epäonnistunut, toteaa Martin Lazar Tukholman Botkyrkan poliisista.

Pelko sulkee suut

Murhatutkimukset törmäävät usein seinään siinä vaiheessa, kun todistajia aletaan etsiä ja kuulustella. Vain harva uskaltaa todistajaksi murhaoikeudenkäynnissä, koska silminnäkijät pelkäävät aiheellisesti oman henkensä puolesta. Luottamus poliisiin ja ympäröivän yhteiskuntaan on kortilla.

Todistajan asemaa ja suojelua selvittävä työryhmä jättää mietintönsä toukokuussa. Uusien lakien myötä on tiettävästi tulossa mahdollisuus todistaa nimettömänä. Todistajien suojelua on tarkoitus tehostaa ja koventaa uhkailusta annettavia rangaistuksia.

Poliisi aikoo tulevaisuudessa myös jalkautua yhä useammin ongelmalähiöiden arkeen ja siten parantaa suhteita epäluuloisiin ja omissa oloissaan eläviin asukkaisiin.

”Segregaatioon herättiin liian myöhään”

Ruotsidemokraatit ovat ainoana puolueena jaksaneet viime vuodet huutaa kuuroille korville ja varoittaa hallitsemattoman maahanmuuton yhteiskunnallisista seurauksista.

Yhteiskunnan jakautumisesta seuraavien ongelmien jatkaessa kasvuaan asenteet ovat muuttumassa muissakin puolueissa. Jopa nykyisen punavihreän hallituksen mukaan Ruotsi on herännyt liian myöhään taisteluun rikollisverkostoja vastaan.

-Segregaatio on edennyt Ruotsissa ja tietyt alueet ovat eläneet omaa rinnakkaisyhteiskunnan elämäänsä. Valtio ei ole ollut tarpeeksi läsnä. Hintana tästä rikollisjengit ovat pystyneet asettumaan taloksi monin paikoin ympäri maata, myöntää sosialidemokraattinen sisäministeri Mikael Damberg.

Pommiin nukkuminen tulee Ruotsille kalliiksi monella tapaa. Alkaneena vuonna pelkästään poliisin määrärahat kasvavat 1,9 miljardia kruunua (189 miljoona euroa). Ja vuoteen 2024 mennessä valtio palkkaa vielä 10 000 poliisia lisää.