

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tuore tutkimus: Etninen kirjavuus syö yhteiskunnan luottamusta
Tuore tanskalaistutkimus osoittaa, että monikulttuurisuus ei olekaan voimavara. Tutkimuksen mukaan etninen monimuotoisuus vaikuttaa yhteiskuntaan negatiivisesti, koska se vähentää ihmisten luottamusta toisiinsa.
Kööpenhaminan ja Aarhusin yliopistojen tutkijoiden vertaisarvioitu tutkimus käsittelee etnisen monimuotoisuuden vaikutusta sosiaaliseen luottamukseen. Tutkijat lähtivät hakemaan vastausta siihen, millainen vaikutus jatkuvalla maahanmuutolla ja siitä seuraavalla etnisen monimuotoisuuden kasvulla on yhteiskunnan eheyteen. Tutkimuksen tulos oli, että vaikutus on negatiivinen.
Tutkijoiden mukaan kaikki heidän analysoimansa 87 aiempaa tutkimusta aiheeseen liittyen osoittivat, että etnisen monimuotoisuuden ja sosiaalisen luottamuksen välillä vallitsee tilastollisesti merkittävä negatiivinen suhde. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mitä kirjavampi yhteisö on etnisesti, sitä harvempi luottaa omaan naapuriinsa. Tutkimuksen tulos oli sama, vaikka sosioekonomiset tekijät (kuten koulutus ja tulotaso) vakioitiin.
Etnisesti kirjavassa yhteisössä ei luoteta naapuriin
Tutkijat jakoivat sosiaaliseen luottamuksen yleiseen sosiaaliseen luottamukseen, vieraita etnisiä ryhmiä kohtaan tunnettuun luottamukseen, oman etnisen ryhmän sisäiseen luottamukseen ja naapureiden välillä vallitsevaan luottamukseen. Yleisesti ihmiset ovat taipuvaisia luottamaan sellaisiin ihmisiin, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Jos asuinympäristö koostuu etnisesti erilaisista ihmisistä, tämä alentaa naapurien välistä luottamusta, mutta saattaa heikentää myös yleistä sosiaalista luottamusta.
Luottamuksen heikentymistä aiheuttavat esimerkiksi kommunikaatio-ongelmat, yhteisten tavoitteiden puute ja yhteisen sosiaalisen rakenteen puuttuminen. Jopa oman etnisen ryhmän jäseniin luotetaan vähemmän, jos asuinympäristö on etnisesti kirjava. Pelkkä etninen monimuotoisuus itsessään riittää vähentämään ihmisten välistä luottamusta, vaikka yksilöiden välinen kanssakäyminen ja kokemukset olisivat positiivisiakin.
Ilmiö havaittu jo kauan sitten
Kuuluisa yhteiskuntatieteilijä Robert D. Putnam havaitsi tutkimuksissaan jo vuonna 1995, että etninen monimuotoisuus vähentää kaikenlaista luottamusta ihmisten välillä, koska monietnisessä yhteisössä ihmiset kuplaantuvat omiensa pariin.
Putnam piti tätä tutkimustulosta kuitenkin niin ”poliittisesti epäkorrektina” ja kannattamansa monikulttuurisuusideologian vastaisena, että viivytteli tutkimusaineistonsa julkaisemista useiden vuosien ajan. Hän halusi ensin kehitellä keinoja, joilla monikulttuurisuuden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää. Putnamin ehdottamat keinot – kuten ”uudenlaisen me-hengen luominen” – jäivät kuitenkin varsin epämääräisiksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Näkökulma: Objektiivista journalismia vai omien mielipiteiden tuputtamista? Nuori toimittajasukupolvi marssittaa maskotteja julkisuuteen seurauksista välittämättä

Vihreiden ex-kuntapoliitikolle ehdollista vankeutta törkeästä rahanpesusta – määrättiin palauttamaan Kelalta huijaamansa lapsilisät

”Husu” Husseinin kannanotot ennustavat kärhämää sosiaalituista kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä

Halla-aho: ”Aikamme suuri kysymys on, onko valtion tehtävä puolustaa omiaan, vai onko sen tehtävä toimia koko maailman sosiaalitoimistona”

Vihreiden puoluejohto määräsi: Eduskuntavaaliehdokkailta suut tukkoon maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista

Turtiainen: Maahamme ”turvaa” kyselemään ohjatut elintasopakolaiset eivät osoittautuneetkaan moniosaajiksi – ”Ulkomaalaiset rikolliset karkotettava välittömästi”

Uskonto ei suo erivapautta – kunnassa vieraita tervehditään kättelemällä
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.















