Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin

Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.

Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.

Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.

Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.

Sopimusasiakkaat hoidetaan

Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.

– Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.

Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.

– Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.

Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.

Lopettamispäätös kumottiin

Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.

– Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.

Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.

Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.

Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.

Varmuusvarastot vajaita

Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.

Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.

Jatkuvuutta tulevaisuuteen

Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.

– Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.

Kysyntää turpeelle olisi.

– Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.

Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla

– Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.

Haavikko toivoo jatkuvuutta.

– Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.

Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.

Huoltovarmuus tärkeää

Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?

– Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.

– Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.

Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.

– Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.

Kansallinen etu

Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.

– Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.