

Turpeen nostossa ei päästä tavoitteisiin
Turvetuotanto on tältä kesältä päättymässä. Neova (entinen Vapo) on saanut talteen yli puolet, yksityiset turvetuottajat alle puolet tavoitteistaan. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot ovat vasta noin puolillaan. Maan hallitus on tehnyt turpeen käytöstä kallista, vaikka turpeen avulla Suomi voisi olla energiaomavarainen.
Perussuomalaiset vaatii turpeen palauttamista osaksi energiapalettia ja sen verotuksen alentamista. Turve on kotimainen, huoltovarma ja helposti varastoitava polttoaine. Sen käyttö mahdollistaa metsähakkeen ja peltobiomassojen lisääntyvän käytön lämmityslaitoksissa. Yhdessä poltettuna puu ja turve palavat puhtaimmin.
Suomen hallituksen päätökset turvealan alasajosta, kaluston romuttamisesta ja turpeen verotuksen nostosta ovat käsittämättömiä. Vasta Venäjän sodan aiheuttamien pakotteiden myötä hallituskin ymmärsi, että turvetta tarvitaan, jos halutaan pitää kodit lämpöisinä. Osa lämpölaitoksista tekee turpeesta myös sähköä. Huoltovarmuuden takaajana turve on ehdoton.
Turvetta on nostettu toukokuusta alkaen. Sitä ei ole saatu aumoihin niin paljoa, että tavoitteet täyttyisivät. Sateet ja kuljettajapula ovat osaltaan hidastaneet nostoa.
Sopimusasiakkaat hoidetaan
Neovan energiaturpeen tavoitteista on saatu kasaan yli puolet.
– Energiaturpeet riittävät sovittuihin asiakastoimituksiin. Kuiviketurpeiden osalta olemme jo varmistaneet tulevan talven arvioidut toimitusmäärät, kertoo Suomen Uutisille Neovan turvetuotannosta vastaava johtaja Pasi Rantonen.
Osassa Suomea viime viikot ovat olleet suosiollisia turpeennostolle, Pohjanmaalla sateet ovat jatkuneet.
– Itä-Suomi on ollut tänä vuonna parempi kuin Länsi-Suomi. Pohjois-Suomi on myös kärsinyt viime viikkoina runsaista sateista. Tuotanto on edennyt kokonaisuutena nyt ihan hyvin. Arviolta 10-15 % on saatu lisää varastoihin, sanoo Rantonen.
Reilu puolet koko maan turvetuotannosta on Neovan kontolla. Yksityiset turvetuottajat nostavat loput.
Lopettamispäätös kumottiin
Valtion 50,1-prosenttisesti omistama Neova ilmoitti marraskuussa 2021 lopettavansa energiaturpeen tuotannon.
– Tämä päätös jouduttiin uudelleenarvioimaan maaliskuussa 2022, jotta erityisesti Venäjän puusta riippuvaisille Itä-Suomessa oleville asiakkaille pystytään turvaamaan polttoaineen saanti lähivuosina, totesi Neova Groupin toimitusjohtaja Vesa Tempakka yhtiön osavuosikatsauksessa huhtikuussa. Silloin Neovan kesän nostotavoitteeksi asetetiin noin 2 TWh, mikä riittäisi tulevaksi lämmityskaudeksi.
Kesällä tavoitteita nostettiin. Loppukesästä turvetta toivottiin nostettavan niin paljon kuin mahdollista. Jopa kosteasta turpeesta oltiin valmiita maksamaan. Aumoihin tarvittiin tavaraa.
Tuottajia märän turpeen nosto ei innostanut. Se on raskasta kuljettaa ja vaikeaa saada aumoihin. Kustannukset nousevat liikaa.
Vuonna 2019 turpeen osuus käytetystä energiasta Suomessa oli 4 % eli 16 TWh.
Varmuusvarastot vajaita
Huoltovarmuuskeskus päätti perustaa jyrsinturpeen varmuusvaraston energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi. Pari viikkoa sitten varastoissa oli vasta hieman yli puolet tavoitteesta. Keskus tarkastaa tilanteen tällä viikolla. Se on tehnyt sopimuksen turpeen nostosta ja varastoinnista Neovan kanssa.
Pääosan huoltovarmuudesta kantavat paikalliset energiayhtiöt. Huoltovarmuuskeskus olettaa niiden varautuvan riittävillä polttoainevarastoilla tulevaan lämmityskauteen.
Jatkuvuutta tulevaisuuteen
Hallituksen toimien vuoksi myös yksityinen turvetuotanto on kärsinyt. Moni yrittäjä lopetti ennen kesän alkua.
– Tuotanto on pienempää. Asetetuista tavoitteista murto-osa on tullut. Osa on saanut 30, osa 50 % tavoitteistaan. Toteuma on huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina, kertoo Suomen Turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
Kysyntää turpeelle olisi.
– Kysyntä on ainakin hetkellisesti parantunut. Kesälläkin turvetta on käytetty lämpölaitoksissa.
Tuotannon tulevaisuus on epävarmalla pohjalla
– Tuntuu, että turvetuotantoa ei tarvita ennen kuin ollaan pulassa. Eivät yrittäjät voi toimia, kun ei tiedetä, tarvitaanko vai ei. Riskit ovat liian suuret. Lämpölaitokset eivät ole tehneet pitkiä sopimuksia.
Haavikko toivoo jatkuvuutta.
– Poliittisten päätösten pitäisi olla pitkäjänteisiä ja perustua faktoihin. Aika poukkoilevaa on nyt ollut. Omavaraisuus on viety minimiin. Nyt on hätä kädessä ja ihmetellään, kuka pelastaa.
Haavikon mukaan myös kasvinviljelijät ulkomailla ovat huolissaan siitä, saako Suomesta tulevaisuudessa kasvuturvetta. Pitkäkuituisena se on laadullisesti parasta.
Huoltovarmuus tärkeää
Mitä vaikuttaisi turpeen muuttaminen Ruotsin ja Viron tapaan uusiutuvaksi?
– Käsittääkseni tällä muutoksella ei voida vaikuttaa EU-tasoiseen päästökauppaan, joka on merkittävin turpeen energiakäyttöä rajoittava tekijä. Turpeen energiakäyttö on päästökaupan alaista Ruotsissa samalla tavalla kuin Suomessa, vastaa Pasi Rantonen Neovasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti turpeen taas arvoonsa.
– Tänä vuonna on karulla tavalla nähty, miten tärkeä rooli energia- ja kasvuturpeella on Suomen omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Tätä asiaa olemme korostaneet vuosikausia, mutta valitettavasti huonolla menestyksellä.
Rantonen odottaa, että tulevien eduskuntavaalien alla asiasta käydään rakentavaa keskustelua.
– Toivon, että turpeen merkitys tullaan huomioimaan myös tulevassa hallitusohjelmassa. Olivat sen tekijöinä sitten mitkä tahansa puolueet, sanoo Rantonen.
Kansallinen etu
Energiapolitiikassa perussuomalaiset korostaa maalaisjärkeä ja kansallista etua.
– Tarvitsemme turpeen takaisin ja oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turpeen merkityksen ymmärtäminen tässä kriittisessä tilanteessa olisi suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, painottaa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
Turpeen nosto mahdollisesti jatkuu alkusyksystä vielä hetken säistä riippuen.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Hanna Haavikko Vesa Tempakka Pasi Rantonen sinivalkoinen siirtymä Venäjän hyökkäys energiaomavaraisuus Neova varmuusvarastot turvetuontanto Huoltovarmuuskeskus Päästökauppa Riikka Purra Turve Energiapolitiikka Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus tuhosi tarkoituksella turvetuotannon, vinkuu nyt lakki kourassa tuottajilta pelastusta

Perussuomalaiset vaatii turpeen takaisin osaksi energiapalettia – Purra: ”Energiapoliittiset ratkaisut täytyy tehdä järki ja kansallinen etu edellä”

Mäenpää komppaa puolueen uutta ulko- ja turvallisuuspoliittista ohjelmaa: ”Huoltovarmuuskysymyksille annettava suurempi painoarvo kaikkialla”

Elomaa: Sähkön hinnannousu on romuttamassa monen suomalaisen talouden

Perussuomalaiset vaatii turvetuotannon palauttamista – Purra: ”Turpeella erittäin tärkeä merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.