

KUVAKAAPPAUS/YLE
Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”
Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.
Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiuden vahvistamisesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistöä pyydettiin raportin kirjoittajaksi viime keväänä.
Raportissa herätellään eri tavoilla EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin, kuten sotilaalliseen uhkaan ja ilmastonmuutokseen. Raportissa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.
Omavaraisuuteen totuttu Suomessa
Ylen aamuohjelmissa torstaina vieraillut perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittelee Niinistön raportissa olevia monille suomalaisille jo vanhastaan tuttuja elementtejä.
– Suomessa ollaan totuttu ajatukseen omavaraisuudesta. Kuten raportissakin mainitaan, Euroopassa kansalaisten tulisi olla valmistautuneita jopa 72 tunnin omavaraisuuteen. Olenkin tyytyväinen, että varautumista tehdään nimenomaan suomalaisten mallien ja suomalaisen ajattelun pohjalta.
Tynkkynen mainitsee, että toisin kuin Suomessa, useissa EU-maissa puolustusvoimien kykyä on ajettu alas.
– Olemme siksikin erittäin varautuneita. Suomessa asevelvollisuus voisi kuitenkin koskea molempia sukupuolia. Se olisi erittäin iso varautumisteko. Voitaisiin ajatella asepalvelusta tai jonkinlaista kansalaispalvelusta, jonka jokainen suomalainen kävisi läpi.
Itänaapuria ei enää tarvitse miellyttää
Suomi on äskettäin takavarikoinut runsaasti Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa. Takavarikkojen taustalla on Haagin välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaisyhtiö Naftogazille korvauksia yli viiden miljardin euron edestä. Tarkoitus on estää Venäjää myymästä tai luovuttamasta omaisuuttaan eteenpäin.
Tynkkynen tuntee tyytyväisyyttä kaikista Suomen Ukrainaa tukevista toimista.
– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, vaan Ukrainalla on myös saatavia Venäjältä, joita ei ole maksettu. Siksi operaatioita hoidetaan myös ulkomaiden kautta. Venäjältä voi tulla joitakin vastatoimia, mutta Suomi on jo tottunut Venäjän uhkailuun. Siinä ei ole mitään uutta. Suomessa on varauduttu erilaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole hätää.
Suomi on myös päässyt irti pyrkimyksestä miellyttää itänaapuria.
– Olimme vuosikymmeniä rähmällään Neuvostoliiton edessä, ehkä hieman pelokkainakin. Nyt olemme kuitenkin ensimmäisten joukossa tekemässä tällaista ratkaisua. Nato-jäsenyyskin tuo Suomelle itsevarmuutta, Tynkkynen sanoo.
Uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan
Vuosikymmenien aikana Suomessa on totuttu erilaisiin Venäjän konnankoukkuihin. Tynkkynen mainitsee Venäjän ilmatilaloukkaukset sekä äskettäin Suomenlahdella olleet GPS-häiriöt.
Suomeen on äskettäin saatu uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyritysten varalta. Kesällä eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain, joka tuli voimaan heinäkuussa.
Käännytyslaki mahdollistaa välineellistetyn maahantulon torjumisen aina kuukaudeksi kerrallaan esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä ryhtyisi ohjaamaan turvapaikanhakijoita Suomen rajalle, kuten kävi syksyllä 2023.
Nyt samaan on herätty muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.
– Puola käyttää suoraan Suomen lainsäädäntömallia. Sama varautuminen ja valmistautuminen hybridivaikuttamiseen lainsäädännöllä tarvitaan vähintään kaikkiin EU:n rajavaltioihin, Tynkkynen sanoo.
Niinistön raportti on toteuttamiskelpoinen
Ehdotusten toteutukseen tarvitaan tietenkin rahaa. Niinistö katsookin raportissaan, että EU:n täytyy myös investoida paljon nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistö ehdottaa, että EU:n tulisi käyttää budjetistaan viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.
Tynkkynen kieltää, että varautumisessa olisi puutetta rahasta taikka uudesta EU-yhteisvelasta.
– Olen tyytyväinen, että Niinistö esittelee raportin täynnä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Näin seurauksena tuskin myöskään on massiivista vastustusta. Näkisin myös, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta tässä ajassa, jossa käynnissä on jo iso sota ja Lähi-idässäkin on vaara eskalaatiosta, on tärkeää, että esitetään sellaisia asioita, jotka myös voidaan saada toteutetuksi.
– Yhteistä EU-velkaa ei tarvita varautumiseen, vaan on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin. Esimerkkiä voi ottaa Suomesta, joka on varautunut erittäin hyvin, ja meillä on myös vahvat puolustusvoimat. Jos muilla EU-valtioilla on vain tahtoa panostaa varautumiseen ja turvallisuuteen, se voidaan tehdä samoin kuin Suomikin on tehnyt. EU-maissa tarvitaan suunnanmuutosta, ja niiden on priorisoitava asioihin, joilla on oikeasti väliä.
EU:lle ei voi antaa verotusoikeutta
Tynkkynen korostaa, että EU:lle ei myöskään voida antaa verotusoikeutta.
– Ne toimet, mitä EU:n kautta tehdään, niiden pitää olla varojen uudelleenkohdentamista. Meillä on jo nyt valtavasti EU:n kautta käytettävää rahaa, jota voitaisiin kohdentaa uudelleen.
Tynkkynen nostaa sille myös surullisenkuuluisan EU-elvytyspaketin, jonka rahoja on käytetty esimerkiksi italialaisten ikkunaremontteihin.
– On siis paljon erilaisia instrumentteja, joita voidaan käyttää rahoitukseen. Esimerkiksi elvytyspaketin kaikkia rahoja ei ole edes vielä jaettu.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- käännytyslaki EU-elvytyspaketit EU-vero kokonaisturvallisuus kriisivarautuminen yhteisvelka omavaraisuus hybridivaikuttaminen kansallisvaltiot Ursula von der Leyen Euroopan unioni Sauli Niinistö Donald Tusk Ukraina Sebastian Tynkkynen Venäjä Huoltovarmuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turvapaikkajärjestelmästä on tullut elintasosiirtolaisuuden kanava – ”Vanhentuneita sopimuksia ja kansainvälistä lainsäädäntöä pakko uudistaa radikaalisti”

Purra: ”Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä suunnitelmataloutta”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen Ykkösaamussa, että Suomi ei tarvitse lisää EU:n yhteisvelkaa eikä Mario Draghin esittämää "suunnitelmataloutta". Perussuomalaiset haluaisivat, että sosiaaliturva muutettaisiin kansalaisuusperusteiseksi.

Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Itämeren energiaturvallisuus on keskeinen osa Suomen turvallisuutta – ”Tiiviimpi yhteistyö alueen maiden kanssa parantaa kriisivalmiuttamme ja varautumistamme”

Demaripomo Lindtman kehui surullisenkuuluisaa 750 miljardin EU-elvytyspakettia – Riikka Purra puisteli epäuskoisena päätään: ”Voi veronmaksajaa”

EU-taloutta on korjattava kestävällä tavalla, ei enää uusilla yhteisvelkapaketeilla – Purra kehottaa kaikkia ottamaan mallia Suomen hallituksen toimista

Italialaiset ilakoivat EU:n tukemilla taloremonteilla – Koponen: ”Suomalaiset veronmaksajat ovat rahoittaneet korruptiota ja Italian mafiaa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää