Vaikka Suomen Yrittäjien työelämägallupin vastaajista niukka enemmistö on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kannattajien osuus on laskenut merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana.
Syyskuussa 2023 ulkomaalaista työvoimaa kannatti 58 prosenttia vastaajista – nyt luku on 44 prosenttia.
Perussuomalaisten äänestäjät kriittisimpiä
Ulkomaista työvoimaa vastustaa 38 prosenttia vastaajista.
– Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.
Suomen Yrittäjien tiedotteen mukaan johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt suhtautuvat ulkomaiseen työvoimaan muita myönteisemmin (61%). Puolueiden kannattajista myönteisemmin suhtautuvat vihreiden, kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät. Kriittisimpiä ovat perussuomalaisten äänestäjät.
Työperäistä maahanmuuttoa vain todelliseen tarpeeseen
Muutos ulkomaisen työvoiman kannatuksessa on ymmärrettävä, koska vaikka työllisyysaste on kääntynyt kasvuun, Suomessa on edelleen yli 300 000 työtöntä työnhakijaa.
Sisäministeri Mari Rantanen huomautti jo viime marraskuussa, että hallitus pyrkii työllistämään ensi sijassa suomalaisia työttömiä, jolloin työperäisiä tulijoitakin tarvitaan vain täydentävästi.
– Työperäisen maahanmuuton tulee olla ensi sijassa sellaista, että tulijat saapuvat suoraan työhön, vahvistamaan julkista taloutta. Jos meillä ei ole juuri nyt työpaikkoja, meillä ei voi olla samaan aikaan työperäistä maahanmuuttoakaan, Rantanen sanoo.
Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut
Työperäisten oleskelulupahakemusten määrä on laskenut. Tänä ja viime vuonna voimaan tulleet lakimuutokset sekä maahanmuuton kiristykset ovat osaltaan vaikuttaneet työlupien käsittelyaikoihin ja hakemusten kielteiseen päätökseen.
– Tällä hetkellä Suomessa on paljon työnhakijoita ja työvoimaa on moniin tehtäviin hyvin saatavilla.
Tämä näkyy myös työntekijän oleskeluluvan päätöksissä, sillä noin 14 prosenttia kielteisistä päätöksistä on tehty työvoiman saatavuusharkinnan perusteella, Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Yhä useampi hakemuksista edellyttää aiempaa seikkaperäisempää tutkintaa ja lopulta entistä useammalle on tehty kielteinen päätös.
– Työlupahakemusten käsittelyssä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuminen on tärkeää paitsi työntekijöiden oikeuksien toteutumiseksi, niin myös kilpailun vääristymien estämiseksi yritysten välillä. Työntekijän oleskeluluvan päätösjakaumassa tämä näkyy kielteisissä päätöksissä, joista noin 19 % on tehty hyväksikäytön riskin tai työnantajan toiminnan perusteella.
