Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltava ollut työelämäprofessori Pentti Pikkarainen kertoi EU:n elvytyspaketin rikkovan perussopimuksia. Paketti ei riitä ratkaisemaan Italian suurta velkaongelmaa ja on siksi vaara, että vastaavia paketteja tarvitaan jatkossakin. Se avaa EU:lle yhä kasvavaa verotusoikeutta, jotta tällaiset uudet elvytyspaketit saadaan rahoitettua.

Pentti Pikkarainen kertoi Ylen Brysselin kone -ohjelmassa, että koronaelvytys on järkevämpää hoitaa kansallisella tasolla. Lisäksi Euroopan keskuspankki elvyttää erittäin keveällä rahapolitiikallaan euromaita.

Elvytyspaketti nousi esiin viime vuoden keväänä Saksan ja Ranskan johtajien ilmoille heittämästä ajatuksesta. Kyseisten maiden pankit ovat Pikkaraisen mukaan vaikeuksissa, jos Italia ei pystyisi huolehtimaan kasvavasta velkataakastaan.

Italia kieltäytynyt EVM-rahoitustuesta

Italian aiempi hallitus ei halunnut hakea rahoitustukea Euroopan vakausmekanismista, vaikka kyseinen rahasto on nimenomaan suunnattu euromaiden rahoitustueksi. EVM:n käyttöä vastusti erityisesti maan suurin puolue Viiden tähden liike.

Pikkarainen toteaa, että rahoitustuen anominen on Italian kaltaiselle suurelle teollisuusmaalle nöyryyttävä kokemus. Pärjääminen ilman EVM-rahoitusta on siten eräänlainen kunniakysymys.

Pikkarainen kertoo, että Italian talous on ollut jo pitkään kestämättömällä uralla. Italian ohella muitakin eurooppalaismaita saattaa joutua velkasaneeraukseen. Tällaisten maiden intresseissä on saada lahjarahoitusta muualta.

Juridista saivartelua

EU:n säännöt kieltävät unionin rahoituksen velaksi. Nyt kuitenkin EU on velkaantumassa rahoittaakseen sen ulkopuolelle kyhättävää elvytysvälinettä.

Pikkaraisen mukaan väitteet siitä, ettei tässä rikota EU:n perussopimuksia perustuvat juridiseen saivarteluun.

Elvytysvälineestä voi tulla toistuva käytäntö uusien rahoitusongelmien myötä. Pikkaraisen mukaan Suomen tulisi esittää tällöin EU:n perussopimuksen muutoksia, jotta tukitehtailu noudattaisi perussopimuksen henkeä. Toinen vaihtoehto olisi ajaa voimakkaasti velkajärjestelymekanismia niille jäsenmaille, jotka ajautuvat rahoituskriiseihin.

Miljardikaupalla turvallisuutta?

Pikkaraista harmittaa pakettia puoltavien politiikkojen puheet siitä, että elvytyspaketti on Suomen etu eritoten turvallisuuspoliittisessa mielessä. Hän miettii, ostaako Suomi todella aitoa turvallisuutta hyväksyessään tällaisia rahoituspaketteja muille jäsenmaille.

Jos turvallisuuspolitiikka on mieltä kaivava ongelma, Suomi voisi hakeutua puolustusliitto Naton jäsenmaaksi.

Toistuvien ”turvallisuuspakettien” myötä EU-verot laajenevat aiheuttaen joko Suomen kokonaisveroasteen kasvua tai EU:n kautta lahjoitettavat tukirahat kaventavat meidän omaa budjettivaltaamme. Näin käy, jos kansallista verorasitetta pitää keventää EU-verojen vuoksi.

Vaarallinen velkojen nollauskeskustelu

Pikkarainen ilmaisi myös huolensa joissain eteläisissä maissa virinneestä velkojen mitätöintikeskustelusta. Ajatuksena on ollut, että EKP:n ostamia velkakirjoja annettaisiin anteeksi, jolloin jäsenmaiden velkataakka kevenisi.

Pikkaraisen mukaan tällöin luodaan mielikuva, että vastaavaa nollausta suoritettaisiin jatkossakin. Se lisää inflaatio-odotuksia. Toiseksi se laskisi euron ulkoista arvoa, jolloin tuontitarvikkeiden hinnat kohoaisivat luoden tuontitarvikkeille lisää inflaatiota.

Hän muistuttaa tällaisen keskuspankkirahoituksen eli setelirahoituksen vaarojen näkyvän esimerkiksi Zimbabwessa, Venezuelassa ja Argentiinassa. Näissä maissa inflaatio on karannut käsistä.

Setelirahoitusmaissa poliittinen järjestelmä on valmiiksi sekaisin, ja setelirahoituksella poliittinen epävakaus vain lisääntyisi.

Henri Alakylä