Suomessa on satojatuhansia työttömiä ja runsaasti vajaatyöllistettyjä. Perussuomalaiset esittääkin keinoja Suomessa jo nyt olevan työvoimareservin työllistämiseksi. Sen sijaan kokoomuksen mielestä Suomeen tarvittaisiin joka vuosi kymmeniätuhansia työperäisiä maahanmuuttajia lisää.

Kaikkien tunteman hokeman mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mitä enemmän, sitä parempi.

Näin siis sanotaan. Ikään kuin Suomessa ja EU-alueella ei olisi työvoimaa.

EU:n ulkopuolelta saapuvan työvoiman tarvetta kuitenkin esitetään tilanteessa, jossa Suomessa on satojen tuhansien työntekijöiden reservi, jonka voisi työllistää ja toisaalta mikään ei estä suomalaisia yrityksiä rekrytoimasta työntekijöitä EU-alueelta.

Todellisuus on unelmia karumpi

Johtuvatko Suomen työmarkkinoiden ongelmat siis siitä, että työvoimaa ei olisi saatavilla vai haluavatko eräät työnantajayritysten edustajat vain edistää työperäiseksi maahanmuutoksi sanottua maahanmuuttoa siitä syystä, että Suomessa olisi saatavilla runsaasti nimenomaan nöyrää, kielitaidotonta ja vähään tyytyvää työvoimaa jotta palkat voi jatkossakin pitää matalalla tasolla?

Eduskunnan hallintovaliokunta sai äskettäin poliisilta karun lausunnon työperäisen maahanmuuton todellisuudesta käsitellessään ulkomaalaislain muutosta.

Käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron ”kynnysrahan”. Perussuomalaiset vastustaakin hallituksen siunaamaa ihmiskauppaa.

Mistä syistä yritykset eivät saa työntekijöitä?

Kokoomus puheenjohtajansa Petteri Orpon suulla yleensä esittää puhetta työvoimapulasta ja työperäisen maahanmuuton tarpeesta kuitenkaan yleensä kertomatta ja yksilöimättä, millä aloilla Suomessa on pulaa työvoimasta.

Mikäli työnantajayritykset eivät kykene täyttämään avoimia työpaikkoja, voi taustalla olla erilaisia syitä. On toki täysin mahdollista, että yrityksen tarvitsemia työntekijöitä ei ole saatavilla.

Yhtä hyvin mahdollista on kuitenkin se, että työnantajayrityksen tarjoama palkka ja työolot eivät riittävästi houkuta tarjolla olevaa työvoimaa tarttumaan tilaisuuteen, jolloin työnantajayrityksen ongelmat saada työvoimaa eivät johdukaan työvoiman saatavuudesta vaan jostain muusta.

Puhuiko kokoomusehdokas työvoimapulasta?

Työvoimapulapuheen velloessa eduskuntavaalien alla, moni on miettinyt, mitkä alat Suomessa olisivat työvoimapula-aloja.

Kokoomuksen vastauksen kysymykseen tarjoaa kokoomuksen tämän kevään ehdokas eduskuntavaaleissa, juristi Otto Meri.

SUOMEN UUTISET