Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ihmettelee al-Hol-kysymykseensä ulkoministeriltä saamaansa vastausta, joka jättää edelleen osan kysymyksistä avoimeksi. – Tämän parempaa ei tule. On se kumma kun yhden osalta saa kampaajalaskutkin mutta toisen kohdalla salaillaan, Meri sanoo.

Leena Meren kirjallisessa kysymyksessä tiedusteltiin kolmea keskeistä, suomalaisten veronmaksajien kannalta tärkeää asiaa: 1) aiotaanko al-Holin leiriltä palanneilta periä lainojen lisäksi myös matkasta syntyneet välilliset ja välittömät kulut ja millainen maksuaikataulu on ja millaiset vakuudet lainoilla on, 2) mikä on Suomen valtiolle aiheutunut kokonaiskustannus ja mikä aikuisten osuus kustannuksista on sekä 3) mihin naiset ovat käyttäneet lainansa ja miten ulkoministeriö on varmistanut, että rahaa ei ole käytetty lahjontaan, salakuljetuksiin tai vastaavaan?

Oikeusperustaa on selvitelty

Ulkoministeri Pekka Haavisto lausuu heti alkuun, että Syyriassa al-Holin leirillä pidettyjen suomalaisten lasten avustamisen oikeusperusta on perusteellisesti selvitetty. Vastauksessa huomiota herättää kuitenkin se, että tarkoituksena olisi myös ulottaa kotiutustoimia ”suomalaisiin rinnastuviin lapsiin”:

Perustuslain 22 §:n perusteella julkisen vallan on turvattava lapsen perusoikeuksien toteutuminen, silloin kun se on mahdollista. Oikeuskanslerin ratkaisun (OKV/998/1/2019) mukaan perus- ja ihmisoikeudet, erityisesti perustuslain 7 §, lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappale, 6 artikla ja niiden perustuslain 22 §:ssä säädetty turvaamisvelvoite puoltavat sitä, että valtioneuvosto pyrkii kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja konsulipalvelulain mukaisten toimivaltuuksiensa nojalla ja puitteissa kotiuttamaan ainakin suomalaiset ja heihin rinnastuvat lapset.

Kotiuttamismatkasta takaisinmaksusitoumus

Haaviston mukaan kotiuttamisen kuluja perittäisiin myöhemmin takaisin:

Konsulipalvelulain (498/1999) mukaisiin toimivaltuuksiin sisältyvät evakuointi ja kotiuttaminen (16 §). Evakuoinnin ja kotiuttamiseen ryhdytään ainoastaan asianomaisen suostumuksella, ja sen kustannuksista vastaa asianomainen itse. Silloin kun evakuointiin ja kotiuttamiseen ryhdytään, kustannuksina peritään tyypillisesti matkakulut Suomeen ja matkustusasiakirjojen hinta. On huo- mattava, että viranomaistoiminnasta syntyy tyypillisesti myös välillisiä kustannuksia, kuten viranomaisten matka- ja majoituskuluja sekä turvallisuusjärjestelyjen kuluja, joita ei peritä evaku- oitavalta kansalaiselta.

Evakuointi- ja kotiuttamismatkan kuluista Suomeen ja matkustusasiakirjoista voidaan tehdä takaisinmaksusitoumus, joka tyypillisesti kattaa ulkoministeriön järjestämän evakuointimatkan ja matkustusasiakirjojen kustannukset eikä sen yhteydessä luovuteta varoja asianosaisille.

Takaisinmaksusitoumus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen saamisen edellytyksenä ei vaadita vakuuksia.

Varmistiko ulkoministeriö, mihin rahat menivät?

Vastauksessa mainittu takaisinmaksusitoumus on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohdan nojalla salassa pidettävä asiakirja.

Leena Meren kysymää ja suomalaisia veronmaksajia kiinnostavaa yksilöidympää tietoa, kuten sitä mikä on naisten osuus matkakustannuksista, ei siis Haaviston mukaan ole luvassa.

Haavisto jättää myös vastaamatta olennaiseen kysymykseen, eli miten ulkoministeriö on varmistanut, että rahaa ei ole käytetty lahjontaan, salakuljetuksiin tai vastaavaan:

Ulkoministeriö kertoo säännöllisesti Koillis-Syyrian leireillä pidettyjen suomalaisten avustamisesta vuodesta 2019 lähtien kertyneet kokonaiskustannukset. 15.12.2019 mennessä kokonaiskustannukset olivat noin 277 000 euroa. Laskutus- ja tiliöintiprosessi vie tietyn ajan, minkä vuoksi 20.12. kotiutusoperaation kustannukset eivät ole vielä kokonaisuudessaan tarkoin selvillä. Ulkoministeriö tiedottaa kustannuksista, kun tiedot on saatu.

SUOMEN UUTISET