Ulkoministeriö ei julkista asiakirjoja ja kuluihin liittyviä tositteita, joista ilmenee yksityiskohtaisemmat tiedot Syyrian al-Holin vankileiriltä Suomeen kuljetettavien henkilöiden kotiutuskustannuksista. Rahankäytön yksilöidympi selvittäminen uhkaa venyä vuosikymmenien päähän, sillä laki mahdollistaa tietojen salaamisen jopa 25 vuoden ajan.

Valtiojohto pyrkii edelleen kuljettamaan Syyrian al-Holin vankileirillä olleita, suomalaisiksi väitettyjä henkilöitä Suomeen. Vuonna 2019 alkaneesta hankkeesta on tähän mennessä kertynyt veronmaksajille jo satojentuhansien eurojen kustannukset.

Ulkoministeriö tiedotti maaliskuussa, että leirillä olleiden naisten ja lasten kuljettamisesta on kertynyt yhteensä 395 000 euron lasku. Summasta viranomaisten matkakulujen osuus on noin 199 000 euroa. Summa sisältää matkaliput, majoituskulut ja päivärahat. Kuljetusvälineiden vuokrien osuus on noin 118 000 euroa.

Ulkoministeriön mukaan jokaiselta avustettavalta on peritty hänen omat matkakulunsa Suomeen ja matkustusasiakirjojen hinta. Viranomaistoiminnan välillisiä kustannuksia, kuten viranomaisten matka- ja majoituskuluja tai turvallisuusjärjestelyjen kuluja, ei peritä kansalaisilta.

Al-Holista Suomeen saapui henkilöitä valtion avustamana viimeksi joulun alla. Tuolloin Suomeen tuli kuusi lasta ja kaksi naista al-Holista. Aiemmin vankileiriltä oli saapunut Suomeen kaksi lasta.

Kotimatkalle voidaan myös myöntää lainarahaa

Al-Hol-hanke on edelleen kesken, joten leirillä olleita, suomalaisiksi väitettyjä henkilöitä lennätetään Suomeen jatkossakin.

Suomen Uutiset kysyi jo toisen kerran ulkoministeriöstä tarkempia tietoja al-Hol-hankkeeseen uponneiden rahojen käyttökohteista, eli mihin tarkoituksiin ja minne veronmaksajien rahaa tarkalleen on kohdistettu tai maksettu. Ulkoministeriön tietohallintopäällikkö Jyrki Paloposken mukaan ulkoministeriö kieltäytyy edelleen avaamasta lukuja yksityiskohtaisemmalla tasolla.

Perusteeksi ilmoitetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 24 pykälän 1 momentin kohta 7, jonka mukaan henkilöiden, rakennusten, laitosten, rakennelmien sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä koskevat ja niiden toteuttamiseen vaikuttavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna turvajärjestelyjen tarkoituksen toteutumista.

Ministeriö huolissaan tulijoiden turvallisuudesta

Paloposken mukaan tietojen luovuttaminen saattaisi vaarantaa ministeriön avustustoiminnassa mukana olevien henkilöiden turvallisuuden ja heikentää toiminnan edellytyksiä Syyriassa. Paloposki kuitenkin toteaa, että al-Holista kotiutetuille voidaan kotimatkaa varten myöntää myös lainaa.

– Kotimatkaa varten voidaan tietyissä tapauksissa antaa laina, tehdä takaisinmaksusitoumus, joka on suoraan ulosottokelpoinen saatava, jos sen maksu laiminlyödään. Takaisinmaksusitoumukset sisältävät tietoa yksityisten henkilöiden henkilökohtaisista oloista ja ovat näin julkisuuslain 24 pykälän 1 momentin 32 kohdan nojalla salassa pidettävää tietoa, Paloposki sanoo.

Julkisuuslaki mahdollistaa pitkän salausajan

Suomessa viranomaisen asiakirjat ovat lähtökohtaisesti aina julkisia, eli jokaisella on yleensä oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuuslain 24 pykälässä kuitenkin säädetään poikkeuksista asiakirjajulkisuuteen, ja lainkohdassa mainitaan salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat eli ne asiakirjat, joiden julkisuutta on joko rajoitettu tai kokonaan estetty.

Vaikka suomalaisia edelleen kiinnostaa, mihin kohteisiin ja tarkoituksiin rahoja on al-Hol -hankkeessa käytetty, tarkemmat tiedot rahojen käyttökohteista saattavat jäädä salaisiksi jopa vuosikymmenien ajaksi, sillä julkisuuslaki mahdollistaa pitkän salausajan.

Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjan salassapitoaika on 25 vuotta, jollei toisin ole säädetty tai lain nojalla määrätty. Mikäli asiakirjan salassa pidettäväksi määrännyt viranomainen peruuttaa salassapitoa koskevan määräyksen, salaus kuitenkin poistuu.

25 vuotta usein takaraja salassapidolle

Henkilöiden yksityisyyttä suojataan vieläkin pidempään. Julkisuuslain mukaan eräitä henkilökohtaisia oloja kuvaavat viranomaisen asiakirjat ovat salassapidettäviä jopa 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota asiakirja koskee – tai jollei tästä ole tietoa, niin 100 vuotta.

Paloposken mukaan 25 vuotta on monessa tapauksessa takaraja salassapidolle, esimerkiksi kotiuttamisen käytäntöihin liittyvälle tiedolle.

– Jos syytä salassapitoon ei enää ole, niin salassapito voidaan poistaa aikaisemminkin. Nämä käydään aina läpi tapauskohtaisesti.

SUOMEN UUTISET