Vasemmalta lukien: Pirjo Auvinen Yle, Elisabet Svane tanskalaisesta Politiken-lehdestä, Kenan Habul Aftonbladet-lehdestä sekä tilaisuutta juontava Mari K. Niemi. / SU
Median ja populismin suhdetta ruodittiin tänään oikein olan takaa. Mari K. Niemi ja Topi Houni esittelivät muiden kirjoittajien ohella Päivälehden museossa uutuuskirjaansa ”Media ja populismi. Työkaluja kriittiseen journalismiin”.
Kirjaa varten tehty tutkimus osoittaa, että toimittajien ammattikunnan sisällä on ollut voimakastakin painetta sen suhteen, kuinka populisteista on ollut sopivaa kirjoittaa.
Suomen Uutiset kuvasi kirjan julkistustilaisuuden ensimmäisen puoliskon. Tilaisuudessa vieraana ollut puheenjohtaja Jussi Halla-aho osallistui keskusteluun sekä kommentoi lopuksi tilaisuuden antia.
Katso tilaisuus tästä:
Kirjajulkistustilaisuuden ensimmäinen osuus. 1h 41 min, Youtube.
Videolla esiintyvät:
00:00 Mari K. Niemi ja Topi Houni
00:13:55 Annu Perälä, Eduskuntatutkimuksen keskus
00:21:19 Mari K. Niemi
00:27:55 Mikko Hautakangas, aiheenaan sovittelujournalismi
00:37:01 Yleisökysymyksiä
00:44:02 Juha Herkman, Populism in the Nordic press coverage
00:52:05 Elisabet Svane tanskalaisesta Politiken-lehdestä
00:58:33 Kenan Habul ruotsalaisesta Aftonbladet-lehdestä
01:01:55 Pirjo Auvinen Yleisradiosta
01:27:45 Lisää yleisökysymyksiä
Seminaaria Suomen Uutisille kommentoinut Jussi Halla-aho pitää tilaisuutta oikein mielenkiintoisena. Hän suhtautuu kuitenkin skeptisesti siihen, löytyykö medialta kykyä itsereflektioon – eli oman toimintansa kriittiseen arviointiin.
Poliittista suunnittelijaa Riikka Purraa puolestaan hämmästyttää se lähtökohta, jolla seminaareissa tyypillisesti käsitellään populismia. Lähtökohtaisesti populismina tunnutaan pitävän sitä, että kritisoidaan maahanmuuttoa. Hän oudoksuu myös yleistä väitettä siitä, että populistipuolueet eivät olisi ”faktan puolella”.
– Varsinkaan maahanmuuttoteeman kohdalla ei voitaisi olla kauempana totuudesta. Meillä on faktat, meillä on tutkimukset, me teemme jatkuvasti pitkäjänteistä politiikkaa, joka perustuu taloudellisiin faktoihin ja kansan mielipiteeseen, Purra toteaa.
Riikka Purra piti kaikesta huolimatta keskustelua erittäin mielenkiintoisena. Ruotsalainen toimittaja Kenan Habul saa häneltä erityisiä kehuja.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
