

PS ARKISTO
Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten
Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina laajan katsauksen siitä, mitä julkisia menoja voisi leikata ja mitä veroja kiristää julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ministeriö muun muassa katsoo, että osan kolmivuotisesta ammatillisesta koulutuksesta voisi muuttaa takaisin kaksivuotiseksi, ja pitää yhtenä mahdollisena talouden tasapainottamisen keinona EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää huomautti Facebookissa, että esitti itse samoja toimenpiteitä jo 8 vuotta sitten.
Kansanedustaja Juha Mäenpää, taustaltaan ammatillinen erityisopettaja ja eduskunnan sivistysvaliokunnan varajäsen, jakoi FB-päivityksessään kuvan, jossa vuonna 2015 antoi koulutuslupauksensa. Siinä Mäenpää esitti ensinnäkin kaksivuotista ammattikoulua ja toiseksi ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja.
Koulutuslupaus itsessään herätti menneinä vuosina kiivastakin poliittista keskustelua. Keskeinen syy tälle oli, että koulutuslupauksessaan vuonna 2015 Juha Sipilä (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.) lupasivat, ettei koulutuksesta leikata, mutta leikkasivat silti.
Ammattikoulun lyhentäminen esille kyselytunnilla
Mäenpää ei jättänyt lupauksiaan vain vaalikentille. Eduskunnassa käsiteltiin helmikuussa 2023 suullisella kyselytunnilla muun muassa koulutuksen perusrahoitusta. Mäenpää ehdotti opetusministerille ammattikoulutuksen lyhentämistä yhdeksi ratkaisuksi työvoimapulaan. Vasemmistolainen opetusministeri ei tosin innostunut ideasta.
– Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas, totesi Mäenpää tuolloin.
– Eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja ja tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? hän kysyi.
Mäenpää korosti ymmärtävänsä, että joillakin aloilla, esimerkiksi logistiikan opetuksessa, voi kolme vuotta olla jo käytännön syistä aivan tarpeellinen. Hän kuitenkin näkee, että vuotta aiemmalla valmistumisella voisi helpottaa useilla aloilla työvoimapulaa. Sen sijaan, että pyritään pidentämään työuria elämän loppupäästä, voisi niitä kansanedustajan mukaan yrittää pidentää elämän alkupäästä.
– Tämä olisi kaikkien etu, sillä nuoret pääsisivät nopeasti työn syrjästä kiinni eikä eläkeikää tarvitsisi korottaa, hän huomautti.
Mäenpää korostaa, että kaksivuotisessa ammattikoulussa työtuntien määrän pitää vastata työelämää ja sen tarpeita.
Valtiovarainministeriö: Kehitysavusta mahdollista leikata
Valtiovarainministeriön listalla on muitakin perussuomalaisittain mielenkiintoisia nostoja. Ministeriö katsoo mahdolliseksi säästötoimenpiteeksi muun muassa Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittaisen laskemisen kohti OECD-maiden keskiarvoa. Säästöä arvioitaisiin saatavan noin 200–300 miljoonaa euroa.
Toinen mainitsemisen arvoinen kohta listalla liittyy maahanmuuttoon. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistamisella ja oleskelulupamenettelyn tehostamisella saataisiin valtiovarainministeriön arvion mukaan säästöjä 100 miljoonaa euroa.
Mäenpää on aiemmin arvostellut myös Suomen kehitysyhteistyöpolitiikkaa.
– Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan, hän huomautti huhtikuussa 2022.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koulutuslupaus valtioneuvoston katsaus ulkomaalaisopiskelijat koulutuksen rahoitus oleskeluluvat julkiset menot veronkiristykset kyselytunti Kehitysyhteistyö Ammattikoulu Juha Mäenpää Alexander Stubb Turvapaikanhakijat pakolaiset Juha Sipilä kehitysapu maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: ”Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”

Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Mäkelä: Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.