

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: ”Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista korkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista muuttaa pois maasta pian valmistumisensa jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ei pidä Suomen julkisen talouden kannalta edullisena tilannetta, jossa Suomessa ilmaiseksi koulutetuista ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet vie osaamisensa muualle heti valmistuttuaan.
Tämän kevään korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli ainoastaan 14 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 raportin mukaan suurin osa ammattikorkeakouluista (89 %) ja yliopistoista (88 %) valmistuneista suomen kansalaisista oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
Sen sijaan ulkomaiden kansalaisista työllisten osuus oli huomattavasti pienempi, vain 43–53 %. Eroa työllisissä selittää ulkomaalaisten opiskelijoiden maastamuutto korkeakoulusta valmistumisen jälkeen. Tämä ei ole kansanedustaja Ari Koposen mukaan ihme, sillä työmarkkinamme ovat jäykät ja elinkustannukset sekä työn verotus korkeaa.
– Suomeen opiskelemaan muuttavat ulkomaalaiset eivät hyödytä julkista talouttamme, vaan päinvastoin aiheuttavat veronmaksajille valtavasti kuluja lukukausimaksujen, opintotukien ja asumislisän muodossa, kun saavat opiskella täällä täysin ilmaiseksi, ihmettelee Koponen.
Suomi rekrytoi aggressiivisesti
Opetushallituksen mukaan ulkomaalaisten hakijoiden ryntäystä selittää kansallisten toimijoiden kanssa tekemä aktiivinen opiskelijarekrytointi ja maakuvatyö sekä viime kevään opiskelijan oleskelulupauudistus.
– Onko opetus- ja kulttuuriministeriö laskenut, että kansainvälisiä opiskelijoita kannattaa aggressiivisesti rekrytoida Suomeen täyttämään korkeakoulujen aloituspaikat, kun heistä jää valmistumisen jälkeen maahan ainoastaan 57–62 %? Koponen kyseenalaistaa.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastot vuodelta 2018 osoittavat, että AMK:sta valmistuneista EU- ja ETA-maiden kansalaisista reilu kolmannes (38 %) oli muuttanut maasta vuosi valmistumisen jälkeen. Yliopistoista valmistuneista maasta muuttaneita oli 43 %. Toisin sanoen Suomeen jää AMK:sta valmistumisen jälkeen 62 % ja yliopistosta valmistumisen jälkeen vain 57 % ulkomaalaisopiskelijaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opiskelijarekrytointi korkeakouluopiskelijat opiskelijan oleskelulupa ulkomaalaiset opiskelijat maastamuutto ammattikorkeakoulut Ari Koponen työn verotus Työmarkkinat elinkustannukset Yliopistot Julkinen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

PS-Nuoriso: Ei tehdä koululaitoksesta takaovea laittomaan siirtolaisuuteen

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Hallitus myy oleskelulupia 6 720 eurolla – Junnila: ”Jatkossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita olisi miltei mahdotonta poistaa maasta”

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.
Uusimmat

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää










