

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ulkomaalaiset hakeutuvat korkeakouluihin Suomeen ja poistuvat kotimaahansa valmistumisen jälkeen – Ari Koponen: ”Tällaisenaan toiminta ei edistä Suomen etua”
Tilastojen mukaan suuri osa suomalaisista korkeakouluista valmistuneista ulkomaalaisista opiskelijoista muuttaa pois maasta pian valmistumisensa jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ei pidä Suomen julkisen talouden kannalta edullisena tilannetta, jossa Suomessa ilmaiseksi koulutetuista ulkomaalaisista opiskelijoista lähes puolet vie osaamisensa muualle heti valmistuttuaan.
Tämän kevään korkeakoulujen ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 61 800 hakijaa, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2022. Suomen kansalaisten osuus hakijoista oli ainoastaan 14 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 raportin mukaan suurin osa ammattikorkeakouluista (89 %) ja yliopistoista (88 %) valmistuneista suomen kansalaisista oli työllisiä vuosi valmistumisen jälkeen.
Sen sijaan ulkomaiden kansalaisista työllisten osuus oli huomattavasti pienempi, vain 43–53 %. Eroa työllisissä selittää ulkomaalaisten opiskelijoiden maastamuutto korkeakoulusta valmistumisen jälkeen. Tämä ei ole kansanedustaja Ari Koposen mukaan ihme, sillä työmarkkinamme ovat jäykät ja elinkustannukset sekä työn verotus korkeaa.
– Suomeen opiskelemaan muuttavat ulkomaalaiset eivät hyödytä julkista talouttamme, vaan päinvastoin aiheuttavat veronmaksajille valtavasti kuluja lukukausimaksujen, opintotukien ja asumislisän muodossa, kun saavat opiskella täällä täysin ilmaiseksi, ihmettelee Koponen.
Suomi rekrytoi aggressiivisesti
Opetushallituksen mukaan ulkomaalaisten hakijoiden ryntäystä selittää kansallisten toimijoiden kanssa tekemä aktiivinen opiskelijarekrytointi ja maakuvatyö sekä viime kevään opiskelijan oleskelulupauudistus.
– Onko opetus- ja kulttuuriministeriö laskenut, että kansainvälisiä opiskelijoita kannattaa aggressiivisesti rekrytoida Suomeen täyttämään korkeakoulujen aloituspaikat, kun heistä jää valmistumisen jälkeen maahan ainoastaan 57–62 %? Koponen kyseenalaistaa.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastot vuodelta 2018 osoittavat, että AMK:sta valmistuneista EU- ja ETA-maiden kansalaisista reilu kolmannes (38 %) oli muuttanut maasta vuosi valmistumisen jälkeen. Yliopistoista valmistuneista maasta muuttaneita oli 43 %. Toisin sanoen Suomeen jää AMK:sta valmistumisen jälkeen 62 % ja yliopistosta valmistumisen jälkeen vain 57 % ulkomaalaisopiskelijaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- opiskelijarekrytointi korkeakouluopiskelijat opiskelijan oleskelulupa ulkomaalaiset opiskelijat maastamuutto ammattikorkeakoulut Ari Koponen työn verotus Työmarkkinat elinkustannukset Yliopistot Julkinen talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Laittomasti maassa oleville esitetään oleskelulupia opiskelun varjolla – Halla-aho: Hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen

PS-Nuoriso: Ei tehdä koululaitoksesta takaovea laittomaan siirtolaisuuteen

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Hallitus myy oleskelulupia 6 720 eurolla – Junnila: ”Jatkossa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita olisi miltei mahdotonta poistaa maasta”

Valtioneuvoston katsaus: Ammattikoulu kahteen vuoteen ja maksuja ulkomaalaisopiskelijoille – Mäenpää esitti samoja toimenpiteitä jo kahdeksan vuotta sitten

Koponen: Suomen järjestelmää häikäilemättömästi hyväksikäyttävät ”maahanmuuttajaopiskelijat” saatava kuriin

PS-kansanedustajat tylyttivät oppositiota: ”Hallitus kaikessa karmeassa persaukisuudessaankin säilyttää opintojen rahoituksen historiallisen hienolla tolalla”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää