LEHTIKUVA/ARKISTO
Haastavassa taloudellisessa tilanteessakin Suomi huolehtii turvallisuudestaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että taloustilanne vaatii pitkäjänteistä sopeutusta ja tiukkaa menokuria. Hän painottaa, että myös seuraavan hallituksen on jatkettava samaa linjaa.
Eduskunnan käsittelyyn saapui tänään hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 kolmanneksi lisätalousarvioksi. Lisätalousarvion lähetekeskustelun puheenvuorossaan valtiovarainministeri Riikka Purra totesi, että vaikka taloudellinen tilanne on hauras, Suomen on silti pidettävä huolta turvallisuudestaan.
Valtiovarainministeri korostaa, että taloustilanne vaatii pitkäjänteistä sopeutusta ja tiukkaa menokuria. Hän onkin tyytyväinen parlamentaariseen sopuun velkajarrusta.
– Useimmat eduskuntapuolueet ovat nyt sitoutuneet sopeuttamaan julkista taloutta siten, että velkasuhde saadaan laskuun, johon tietenkin jo EU-säännötkin ohjaavat.
– Sopeutus tulee kuitenkin vaatimaan mittavia ja vaikeita poliittisia päätöksiä – helpot ratkaisut on tehty jo, Purra sanoo.
Julkinen velkasuhde on kasvanut hallituksen ponnisteluista huolimatta – se on jo nyt noin 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteesta.
– Voimme vain kuvitella missä se olisi, jos olisimme jatkaneet edellisen hallituksen menouralla. Valtiovarainministeriön virka-arvioiden mukaan alijäämä olisi miljardeja suurempi ilman hallituksen sopeutustoimia.
– Tästäkin huolimatta tilanne on vaikea. Valtio ottaa kuluvana vuonna uutta velkaa yli 14 miljardia euroa, käytännössä ulkomailta. Se on valtava määrä rahaa, ja korkoihin menee jo pitkälti neljättä miljardia euroa vuodessa. Joka euro on pois päiväkodeista, vanhushoivasta, syöpähoidoista, koululuokista, Purra sanoo.
Geopoliittinen tilanne tuntuu vaikeutuvan vuosi vuodelta, Purra sanoo.
– Ukrainan tukeminen sitoo taloudellisia resurssejamme, ja puolustusvoimien uudet materiaalihankinnat tulevat vaatimaan mittavia veronmaksajien panostuksia tulevina vuosina, kun maavoimia uudistetaan ja uutta kalustoa hankitaan.
– Puolustusmäärärahatavoitteen nostaminen 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaa ainakin viiden miljardin pysyviä vuosittaisia menolisäyksiä totuttuun. Se on noin viisi kertaa koko poliisin määrärahat!
Puolustuksesta on kuitenkin pakko pitää kiinni, samoin sisäisestä turvallisuudesta, Purra korostaa.
– Jos ei ole suvereniteettia, ei ole taloushuoliakaan, ei kestävyysvajetta, ei vakautuvaa velkasuhdetta. Tämä on todellisuus, joka on tunnustettava. Se edellyttää sitä, että kaikesta toissijaisesta täytyy karsia. Parempi karsia itse, muuten muut tulevat pirttiin kertomaan, mistä leikataan.
Seuraavankin hallituksen sopeutusurakka on valtava, noin 10 miljardia euroa, Purra muistuttaa.
– Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan seuraavalla vaalikaudella, ellei seuraavakin hallitus siis jatka määrätietoista sopeuttamista. Päättäväisyyden, tosiasioiden tunnustamisen ja rohkean talouspolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista ja talkoohenkeä sekä suomalaista sisua.
– Parlamentaarisesti hyväksytty velkajarru on hyvä asia tuomaan ryhtiä vaalidebatteihin ja on toivottavasti myös omiaan vähentämään populismia, jota tässäkin salissa oppositio on kovasti hyödyntänyt vastustaessaan hallituksen toimia.
Hallitus on jo nyt sopeuttanut noin kuuden miljardin edestä. Toisaalta eduskunta käsittelee nyt budjettia, jossa on myös merkittäviä kasvutoimia, kuten lapsiperheiden ja laajemmin työn verotuksen keventämistä, Purra sanoo.
Palkansaajan verotus siis kevenee – kiitos hallituksen järkevän veropolitiikan.
– Samoin polttoaineen verotusta kevennetään ja monia muita järkeviä verotoimia on vielä tulossa. Teemme aktiivista finanssipolitiikkaa, tiestön korjausvelkaa puretaan ja väyläverkkoa kehitetään. Ensi vuonna alkavat isot tiestön perusparannukset muun muassa Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueella.
– Hallitusohjelma ja viime kevään kasvuriihen päätökset panevat toimeen niitä välttämättömiä uudistuksia, joita maamme tarvitsee. Merkittävät infrahankkeet ja hallituksen mahdolliset uudet kasvutoimet auttavat toisaalta osaltaan maatamme pystyyn. Tarvitsemme investointeja ja uskallusta. Hallituksen talouspolitiikan linja perustuu realismiin, vastuunkantoon ja tulevaisuususkoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eilen A-studiossa vieraillut kansanedustaja Jani Mäkelä sanoo, että jo alkukesästä tiedettiin valtiovarainministeriön virkamiesten näkemys siitä, että käsillä on jopa miljardin säästötarve. Myös tulevalle hallituskaudelle kohdistuu miljardien säästötarve. - Yhteinen tilannekuva on siis löydettävä.
Ylen aamussa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius huomautti valtiovarainministerin sopeutusehdotuksia moittineelle kansanedustaja Nasima Razmyarille, että SDP ei ole kertonut omaa vaihtoehtoaan sopeutuksille. - Pelkästään vastustamalla säästöjä ja verotoimia ei ole mahdollista tasapainottaa Suomen taloutta, Vigelius huomautti kollegalleen.
Luokituslaitos Fitch laski perjantaina 25. heinäkuuta Suomen valtion velan luottoluokituksen AA+:sta pykälää matalampaan AA:han. Valtiovarainministeri Riikka Purra aikoo nostaa julkisen talouden vahvistamisen jälleen esille budjettineuvotteluissa. - Emme voi jäädä odottamaan lisäsopeutusten kanssa, Purra sanoo.
Helsinki kasvaa nopeasti ja kasvukivut ovat kaikkien nähtävillä. Kasvu on perustunut maahanmuuttoon ja tulijat eivät välttämättä ole olleet kovapalkkaisia huippuosaajia. Suuntaa on nyt syytä muuttaa ja pääkaupunkia pitää rakentaa helsinkiläisiä ja helsinkiläisten omia tarpeita varten.
Ylen Aamussa tänään SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen esitti tuttua, usein kuultua puhettaan siitä, että julkisen talouden säästöt on tehty väärällä tavalla. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen lopettaminen ei ole demarien mieleen.
Viikon suosituimmat
Eduskunta äänesti eilen läpi lakimuutoksen kansalaisuuslaista äänin 103-58. Jatkossa kansalaisuuden saaminen edellyttää hakijalta tiukemmin muun muassa nuhteettomuutta ja etuuksien sijaan työllä ansaittua toimeentuloa.
Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri kertoi eduskunnan kyselytunnilla oikeusministeriön valmistelleen pitkään uudistusta, joka helpottaa ulosottovelallisten mahdollisuuksia käydä töissä ja lyhentää velkojaan. Edellinen hallitus vastusti hanketta, mutta Meri sanoo olevansa ylpeä nykyhallituksesta, joka vie uudistusta määrätietoisesti eteenpäin.
Vihervasemmisto on jo pitkään rummuttanut Palestiinan valtion tunnustamisen puolesta ja puhunut kauniisti rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että nyt, kun Gazassa on saatu aikaan tulitauko, näemme karun todellisuuden. Hamas on ryhtynyt teloittamaan palestiinalaisia.
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Islamin opetus kouluissa lisääntyy ja kristinuskon opetus vähenee. Sivistysvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Ari Koponen pitää kehitystä huolestuttavana.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
