Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo Suomen Uutisille, että al-Holista kotiutettavaksi aiottujen ihmisten tunnistamista on valmisteltu etukäteen.

Ulkoministeriö tiedotti eilen, että viranomaiset valmistelevat parhaillaan kahden suomalaisen lapsen kotiuttamista Syyrian al-Holin leiriltä. Hankkeeseen liittyy kuitenkin useita avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi minkä oikeudellisen menettelyn kautta kotiuttaminen pitäisi tapahtua sekä miten suomalaiset viranomaiset pystyvät varmistumaan kotiutettavaksi aiottujen ihmisten henkilöllisyydestä.

Julkisuudessa on esitetty arvioita al-Holissa olevista noin 10 suomalaisesta naisesta ja heidän 30 alaikäisestä lapsestaan. Käytännössä kuitenkaan leirillä olevien henkilöllisyydestä ei ole tällä hetkellä varmaa tietoa.

Keitä suomalaisiksi väitetyt edes ovat?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomautti Suomen Uutisille aiemmin tällä viikolla, että jos al-Holin leiriläisiin on tarkoitus kohdistaa viranomaistoimenpiteitä, olisi ensi alkuun syytä selvittää leirillä olevien ihmisten henkilöllisyys.

– Ketä leirillä olevat suomalaisiksi väitetyt ihmiset edes ovat, ovatko he ylipäätään Suomen kansalaisia, vai ovatko he ehkä olleet Suomessa oleskeluluvalla? Hallituksen tähänastisista lausunnoista ei ole saatu selvyyttä näihin kysymyksiin, Meri sanoi.

Yhteistyö kurdihallinnon kanssa on hankalaa

Sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo Suomen Uutisille, että al-Holista kotiutettavaksi aiottujen ihmisten tunnistamista on valmisteltu etukäteen.

– Tunnistaminen tehdään ensi sijassa olemassa olevilla tiedoilla, kuten valokuvilla. Tarvittaessa suomalaisviranomaiset tekevät myös dna-testin, jolla varmistetaan, että lapsella on yhteys Suomeen. Tunnistaminen on tärkeää myös sen kannalta, että tunnistettujen lasten tiedot voidaan viedä väestörekisteriin, joka on samalla edellytys sille, että lapset voivat saada palveluja Suomessa, Mankkinen sanoo.

Mankkisen mukaan dna-testaukseen liittyy haasteita, sillä al-Hol sijaitsee koillis-Syyrian epävirallisella kurdien itsehallintoalueella. Kurdihallinto ei välttämättä suhtaudu myönteisesti kaikkiin suomalaisviranomaisten toimenpiteisiin.

– Olemme selvitelleet jo alkuvaiheessa, että onnistuvatko dna-testit al-Holin leirin sisäpuolella, ja tiedossamme on, että testejä ei voi siellä tehdä.

Dna-testiin pakottaminen tuskin mahdollista

Keskeinen kysymys, johon ei myöskään ole saatu vastausta on, miten suomalaisviranomaiset toimivat tilanteessa, jossa ilmenee henkilöllisyyden tunnistamiseen liittyviä erimielisyyksiä kurdihallinnon tai al-Holissa olevien suomalaislasten vanhempien kanssa.

Ensinnäkään ketään tuskin voidaan pakottaa dna-testeihin. Suomalaisiksi sanotut naiset saattavat suhtautua kielteisesti ajatukseen testaamisesta. Toiseksi Al-Holin lapsista ei välttämättä ole olemassa mitään virallisia rekisteritietoja. Lapset voivat olla tai olla olematta oikeutettuja Suomen kansalaisuuteen.

Jos joku al-Holin lapsien äideistä kieltäytyy lasten dna-testaamisesta, ratkaisu on luonnollisesti hänen omansa, mutta se johtaa uusiin ongelmiin suomalaisviranomaisten tehtävän kannalta. Mankkinen ei suoraan kerro, miten tällaisessa tilanteessa pitäisi menetellä.

– Jos sellainen tilanne tulee eteen, niin viranomaisen pitää erikseen harkita toimia ja tehdä sitten päätös asian ratkaisemisesta. Joka tapauksessa lapsen etu on se, että hänen taustansa varmistetaan ja että hän saa virallisen statuksen, muuten jää kaiken ulkopuolelle.

Hallituksen maanantaina julkistaman periaatepäätöksen mukaan tarkoitus on kotiuttaa leiriltä lapsia, mutta että velvoitetta aikuisien palauttamiseen ei ole.

Käytännössä hallituksen linjaus ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö lasten mukana tulisi Suomeen myös aikuisia.

Ratkaisussa piilee riskejä, sillä suojelupoliisin mukaan alueelta palaavat naiset olisivat turvallisuusuhka.

Missä menettelyssä lapset tuotaisiin Suomeen?

Viranomaistoiminnan täytyy perustua lakiin ja toistaiseksi on siis edelleen epäselvää, missä menettelyssä tai prosessissa lapsia olisi tarkoitus tuoda Suomeen.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen totesi aiemmin Suomen Uutisille, että mikäli lapsia aiottaisiin ottaa viranomaisten huostaan vanhempien suostumuksella, se edellyttäisi lastensuojelulain mukaista menettelyä jossa toimivalta on lastensuojeluviranomaisilla. Menettelyssä myös lapsen vanhempia pitäisi kuulla asiassa.

Mankkinen toteaa, että sisäministeriön tiedossa ei ole, missä menettelyssä tai minkä lain nojalla lapsia oltaisiin tuomassa Suomeen.

– Tätä asiaa on kysyttävä ulkoministeriöstä, joka vastaa toiminnasta siihen asti, kun lapset ovat ylittäneet Suomen rajan.

Suomen Uutiset ei tavoittanut tähän artikkeliin ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän vt. yksikön päällikköä Pekka Shemeikkaa vastaamaan kysymykseen.

Ulkoministeriöllä niukka tiedotuslinja

Ulkoministeriön tiedotteen mukaan ulkoministeriö ei anna julkisuuteen lapsia koskevia tietoja. Myöskään ulkomailla tapahtuvan viranomaistoiminnan yksityiskohtia ei kerrota. Paluureittiä tai -tapaa ei kerrota etukäteen. Kuvausmahdollisuutta ei ole.

Ulkoministeriö vastaa toimista, jotka liittyvät palaajien avustamiseen Syyriassa ja sieltä kotimaahan. Sisäministeriö koordinoi Suomessa palaajiin liittyviä viranomaisten tuki- ja turvallisuustoimia yhdessä poliisin kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lastensuojelun sekä terveydenhuollon lainsäädännöstä. Se myös koordinoi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä. Lapsia koskevista lastensuojelun tukitoimista ja päätöksenteosta sekä terveydenhuollosta vastaavat kunnat.

Sitä, missä kunnassa yksittäiset palaajat ovat tai missä mahdollisesti tulevat asumaan, ulkoministeriö ei aio kertoa julkisuuteen.

Miten varmistetaan, että al-Holin leiriltä noudettavat ovat suomalaisia? Isis-lapsista ei välttämättä ole virallisia rekisteritietoja – äidit voivat estää dna-testauksen

SUOMEN UUTISET