

Flickr/rdesign812
Toimitus suosittelee
Vasemmistopolitiikka on länsimaissa vastatuulessa, mutta mielipidekontrollia kiivaasti vaativa ideologia kytee silti vahvana
Konservatiivien voitto Ison-Britannian parlamenttivaaleissa, Yhdysvaltain demokraattien kipuilu, Ruotsin sosiaalidemokraattien historiallisen alhainen galluptulos ja Suomen vasemmistohallituspuolueiden kannatuksen heikkeneminen antavat helposti käsityksen, että ajan henki olisi vasemmistolle epäsuotuisa. Kaukonäköisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ideologia kytee vahvana. Nk. kulttuurisodan myötä erityisesti vasemmistolaisuus on onnistunut institutionalisoitumaan poliittisten puolueiden ulkopuolelle muille elämän osa-alueille. Vapaiksi mielletyissä liberaaleissa demokratioissakin on kehittynyt epäsuhtaisia moraalisia kaksoisstandardeja ja taipumuksia poliittiseen yhtenäiskulttuuriin.
Mielipideilmaston kontrollointia Stasin jalanjäljissä
Englanninkielisessä maailmassa nykyistä identiteettipolitiikan ja kulttuurisodan aikaista ”tiedostavaa” vasemmistolaisuutta kutsutaan termillä ”woke”. Brittiläinen historioitsija Gavin Mortimer muistuttaa, että jo itäsaksalaiset puhuivat kylmän sodan aikana vastaavasta ilmiöstä nimeltä Zersetzung, suomeksi ”hajoaminen” tai ”hajottaminen”. Salainen poliisi Stasi saattoi pyrkiä tuhoamaan vääriä poliittisia ajatuksia esittäneen henkilön maineen ja mielenterveyden erilaisilla vaikutusoperaatioilla.
Hajottamisella viitattiin ammattimaiseen sabotaasiin ja psykologiseen sodankäyntiin sosialistisen järjestelmän epäilijöitä, ”väärinajattelijoita” vastaan. Mortimer näkee yhtäläisyyksiä DDR:n aikaisen koneiston ja länsimaissa mielipidevaltaa edustavien instituutioiden sekä aktivistien keinojen välillä. Vaikka modernit liberaalit demokratiat eivät harjoitakaan autoritaarisen raskasta valtiojohtoista mielipidekontrollia, myös suhteellisen vapaassakin yhteiskunnassa voi esiintyä ankaraa yhtenäiskulttuuria, instituutioiden politisoitumista ja kansanjoukkojen ylilyöntejä.
Viime vuosina useat valtavirran mediaeliitin vieroksumat hahmot ovat joutuneet masinoitujen ajojahtien kohteeksi. Kulttuuri-ilmapiirin portinvartijoilla on ollut alhainen motivaatio puolustaa totuutta silloin, kun oman viiteryhmän ulkopuolista henkilöä on syytetty kevyin tai jopa virheellisin perustein. Mortimer mainitsee nimekkäinä esimerkkeinä mm. oopperalaulaja Placido Domingon ja alkuvuodesta edesmenneen filosofi Sir Roger Scrutonin tapaukset.
Kaikki on poliittista. Vastakkainasettelu on levinnyt parlamentarismin ja puoluepolitiikan ulkopuolelle sekä julkisen että yksityisen elämän osa-alueille. Tarkoitushakuisesta ja valikoivasta tarinankerronnasta ja henkilön maineen tuhoamisesta (character assassination) on tullut hyväksyttäviä vaikuttamiskeinoja. Yksilön saavutukset vuosikymmeniä kestäneellä uralla voidaan mitätöidä modernin ajan noitavainoissa etsimällä henkilöhistoriasta yksityiskohtia tai vain löyhiä kytköksiä, jotka voisivat nykyvalossa kuulostaa kyseenalaisilta. Varoittavista ennakkotapauksista tulee pelotteita jokaiselle, joka saattaisi edes ajatuksen tasolla poiketa kauemmas valtavirran uskomuksista tai intresseistä.
Uuden ajan noitavainojen muotoja ovat myös doxaaminen – joukkoistettu kohdehenkilön yksityiselämän penkominen, työnantajan tai kaupallisten yhteistyötahojen painostaminen irtisanomiseen, erilaiset perättömät ilmiannot ja deplatforming – sulkeminen sosiaalisen median alustoilta.
Pitkä marssi instituutioiden läpi
Mortimerin mukaan pitkä marssi instituutioiden läpi on muodostunut internet-ajan hektisyyden myötä enemmänkin pikajuoksuksi. Termillä viitataan Rudi Dutschken muotoilemaan uusmarxilaiseen agendaan, joka rakentui marxilaisfilosofi Antonio Gramscin ajatukselle hegemoniasta. Sen mukaan poliittinen vaikutustyö tulisi laajentaa perinteisen parlamentarismin lisäksi kulttuurielämän, median ja erinäisten yhteiskunnan instituutioiden kuten koulutusjärjestelmän ja oikeusjärjestelmän miehittämiseen.
Eräs varhaisimmista tiedostavan kulttuurin ennustajista oli Neuvostoliitosta loikannut entinen KGB:n agentti Yuri Bezmenov. Vuonna 1984 hän kertoi yhdysvaltalaisessa tv-haastattelussa Neuvostoliiton ajaneen vuosia ideologista kumousta Yhdysvalloissa. Bezmenovin mukaan sen tavoitteena oli muokata amerikkalaista todellisuuskäsitystä ja demoralisoida, murentaa kansalaisten yhtenäistä tahtoa puolustaa perhe-, ja yhteisökeskeistä elämäntapaa ja kansakuntaa. Hän kertoi strategian tehoavan aikaisintaan kahden vuosikymmenen jälkeen, kun uusi ajattelutapa olisi onnistuttu istuttamaan kokonaiselle opiskelijasukupolvelle:
”Marxilaista ideologiaa ollaan syöttämässä kolmen sukupolven ajan sinisilmäisille jenkkiopiskelijoille ilman haastamista tai tasapainottamista amerikkalaisilla isänmaallisilla perusarvoilla. — Voitte jo nähdä sen vaikutukset. Suurin osa 60-luvulla valmistuneista, pudokkaista tai surkeista älyköistä on nyt valta-asemissa hallituksessa, järjestöissä, bisnesmaailmassa, mediassa ja koulujärjestelmässä.”
Vähitellen useat yhteiskunnan instituutiot korkeakoulutuksesta mediaan ovat saaneet korostuneesti vaikutteita yhdeltä ideologiselta suunnalta. Bezmenovin kuvaaman strategian vaikutukset eivät rajoitu pelkästään Yhdysvaltoihin, vaan koskevat koko läntistä maailmaa. Esimerkiksi Britanniassa kahdeksan kymmenestä yliopisto-opettajasta identifioituu vasemmistolaiseksi, ja konservatiiviseen ajatteluun suhtaudutaan vieroksuvasti.
Myös Suomessa on tuoreita tapauksia, joissa yliopistoprofessorit ja dosentit valjastavat asiantuntija-asemansa entistä röyhkeämpään poliittiseen agitointiin. Esimerkiksi Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsenenä toiminut ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin nousi äskettäin otsikoihin kertomalla tehneensä tutkintapyynnön kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) vieraslajikommenteista. Scheinin väitti, että ”kansanmurha alkaa tuollaisella puheella”.
Puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa tuoreeltaan: ”Se, että verisen ideologian tukimieheltä kysellään mielipidettä yhtään mihinkään, on osoitus siitä, että Neuvostoliitto ei oikeasti kuollut vuonna 1991. Se vain vetäytyi saumoihin ja rakenteisiin odottamaan uusia tilaisuuksia.”
Polarisaatio on oire, ei juurisyy
Kun vasemmistolainen ajatusmaailma on vaihtelevasti edustettuna myös eri puolilla poliittista kenttää, perinteinen vasemmisto on voinut ja jopa joutunut esittämään entistä radikaalimpia ideoita säilyttääkseen aloitteellisen kärkensä. Länsimaissa tähän polarisaatioon on havahduttu vasta viime vuosina Trumpin ja populismin kaltaisten erottuvien vastavoimien sekä sosiaalisen median mahdollistaman näkyvyyden myötä.
Suomessa on havaittavissa, että kun poliittinen keskikenttä siirtyy vasemmalle, maltillisiksi oikeistolaisiksi itsensä määrittelevillä ryhmillä on painetta seurata perässä. Moderaattiryhmien kipuilu ja populistipuolueiden menestys ovat ilmeisiä osoituksia kysynnästä vastavoimalle ja siitä, että ideologisessa yhtenäiskulttuurissa on vielä toistaiseksi aukkoja.
Yliote instituutioista luo kaikukammioita, joilla on omat heikkoutensa. Hegemonisen valtansa perineen uuden sukupolven vasemmiston parissa ilmenee jo älyllistä laiskistumista, epärehellisyyttä ja kyvyttömyyttä ymmärtää erilaisuutta. Talven aikana Suomessa vasemmiston parissa on järkytytty, että politiikantoimittaja Timo Haapala harjoitti tutkivaa journalismia ja otti hallituksen kriittiseen tarkasteluun siitäkin huolimatta, että hallituskokoonpano on jyrkän vasemmistolainen. Samalla viiteryhmällä on muutoin tapana suojella myötämielisiä toimittajia ja leimata hanakasti heihin kohdistuva arvostelu maalittamisena.
Yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi Jonathan Haidt on havainnut, että oikeistolaisten mielikuvat vasemmistolaisista ovat paljon realistisempia kuin vasemmistolaisten käsitykset oikeistolaisista. Tämä epäsymmetria on toistaiseksi kostautunut ja vähentänyt hegemonisen vallan tehoa, mutta siihen ei voi kuitenkaan tuudittautua.
KGB-Bezmenovin varoituksen sanat menivät kuuroille korville lähes 40 vuotta sitten. Tänä päivänä mielipidevaikuttaminen ja -kontrolli tunkeutuvat yliopistojen, työpaikkojen ja perinteisen median lisäksi sosiaalisen median kautta entistä laajemmalle ihmisen kokemusmaailmaan. Auktoriteetin pelossa itäsaksalaiset oppivat pitämään poikkeavat näkemyksensä piilossa ja jopa rajoittamaan sosiaalista kanssakäymistä. Jos ihmiset eivät vapaassa yhteiskunnassa käytä sananvapauttaan ja koettele sen rajoja, sen tosiasiallinen ala kutistuu.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan vasemmistopuolueen käytöstavat: Uudelle pääministerille varatut onnittelukukat paiskattiin tämän jalkoihin ja marssittiin tuohtuneena ulos

Ilmastoväki kauhuissaan – Trump hölläsi autojen kulutusrajoja

Terveysviranomaisten politisoituminen maksaa ihmishenkiä Yhdysvalloissa, eikä Suomikaan ole tältä turvassa – miksi THL jatkaa laitoksen niukkojen voimavarojen haaskaamista feministiseen höpöhöpöön?

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – ”Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins tuomitsee tieteen politisoitumisen ja woke-kulttuurin – suomalaiset vasemmistotieteilijät puolestaan yrittävät edelleen kiistää koko ilmiön
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Kansanedustaja Eemeli Peltonen menehtyi tänään eduskunnassa

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Suomi ajoi alas turvetuotantonsa viherhumpan tahtiin – Polvinen: ”Edellisen hallituksen päätökset johtivat siihen, että Italiassa mafia juhlii ja turvetuottajat Suomessa menettivät työpaikkansa”
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.