LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Suomessa on runsaasti yhdistyksiä ja organisaatioita, joiden missiona on edistää vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden oikeuksia, inkluusiota sekä työllistymistä.
Näiden yhteisöjen toiminta ja rahoitus perustuu pitkälti valtiolta, kunnilta, EU:lta sekä STEA:lta (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) saatuihin varoihin.
Yksi monista vammaisjärjestöistä on Vates-säätiö. Se esittäytyy toimivansa asiantuntijaorganisaationa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden yhdenvertaiseksi työllistämiseksi.
Vates-säätiön keskeisimmät rahoituslähteet ovat STEA:n yleisavustus sekä kohdennetut toiminta-avustukset kehittämis- ja aluetoimintaan.
Uusimman vuosikertomuksen mukaan Vates-säätiön toiminnan kokonaistuotot olivat 1 183 016 euroa, joista STEA:n avustusrahoitus oli yhteensä 1 053 001 euroa eli 89 prosenttia.
Vuosikertomuksesta on luettavissa, että Vatesin varsinaisen toiminnan kulut olivat 1 178 108 euroa. Tästä henkilöstökulujen osuus oli yhteensä 859 716 euroa eli 73 prosenttia. Pienempiä kulueriä olivat muut kulut (18 %), matkat (2 %) ja vuokrat (7 %). Vuosikertomuksen mukaan Vates-säätiön palveluksessa työskenteli vuonna 2022 jopa 24 henkilöä.
Vates kertoo tekevänsä yhteistyötä työmarkkinatoimijoiden, ministeriöiden ja eri järjestöjen kanssa kehittääkseen työllistymisen mahdollisuuksia ja työllistämistä. Vates antaa myös lausuntoja ja kannanottoja lainvalmisteluun, osallistuu erilaisiin hankkeisiin työllistämisen edistämiseksi sekä jakaa erilaisia tunnustamispalkintoja.
Vates on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Ainakaan tilastojen perusteella vammaisten ihmisten työllisyys ei liiemmin ole Suomessa parantunut.
Euroopan vammaisfoorumin (EDF) huhtikuussa 2023 julkaiseman Right to Work -raportin mukaan vain 51,3 % työikäisistä vammaisista henkilöistä on palkkatyössä EU:n alueella. Suomen osalta vammaisten työllisyysaste on 56,9 prosenttia, mutta tässä Suomi jää selvästi jälkeen lähimmistä verrokkimaistaan Ruotsista (58,4 %), Virosta (64,9 %) ja jopa Latviasta (60,8 %).
Jos tarkastellaan kehitysvammaisten työllisyysastetta kotimaassamme, ovat luvut yhä matalampia. Pääkaupunkiseudulla kehitysvammaisten työllisyysaste on noin 10 prosenttia siinä missä muualla Suomessa se on ollut vain noin 3 prosenttia.
Vates-säätiö oli keskeisessä vaikuttajaroolissa valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy:n toiminnassa, jonka tehtävänä oli työllistää työttömiä sekä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Työkanava Oy perustettiin Sanna Marinin hallituskaudella. Työkanava Oy:tä on rahoitettu kansallisen rahoituksen lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF).
Viime vuonna hallitus päätti lakkauttaa Työkanava Oy:n, koska työllistämistoiminta ei käynnistynyt tavoitteiden mukaisesti. Tulokset jäivät todellakin vaatimattomiksi, sillä 1,5 miljoonan euron toimintamenoihin nähden Työkanava Oy:n kerrottiin työllistäneen vuoden 2023 loppuun mennessä vain 17 henkeä. Kaikkiaan työllistyneitä oli noin 30. Tavoite oli alkujaan 400 henkeä vuoden 2023 loppuun mennessä, sittemmin 170 henkeä.
Työ- ja elinkeinoministeriö nimitti Työkanava Oy:n hallituksen keväällä 2022 suurin odotuksin. Tavoitteena oli työllistää kaikkein vaikeimmin työllistyviä työttömiä ja työhaluisia osatyökykyisiä henkilöitä sekä kohentaa ja tukea heidän osaamistaan ja työmarkkinavalmiuttaan. Työkanava Oy:n hallitukseen nimitettiin tuolloin myös Vates-säätiön kehittämispäällikkö Jukka Lindberg.
Julkisuudessa Työkanava Oy:ta kutsuttiin hankkeeksi, jossa rahaa pumppaamalla työllisyysastetta yritetään nostaa keinotekoisesti.
Vates-säätiö valitteli viime vuonna Työkanava Oy:n lakkauttamista, mutta jopa säätiön julkaisemassa tiedotteessa myönnetään, että asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu.
Vates-säätiö on vain yksi avustusvarojen varassa toimivista vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten henkilöiden asemaa edistävistä organisaatioista. Tarkkaa lukua julkista rahoitusta saavista yhteisöistä ei ole saatavilla keskitetysti, sillä rahoitusta voidaan myöntää tapauskohtaisesti ja yhdistykset voivat saada tukea useista lähteistä.
Konkreettisten tulosten puute – tai kenties pikemminkin mitattavien tuloksien peittely – nousee vääjäämättä esille toiminnan tarkastelussa.
Mitä näissä organisaatioissa sitten todella tehdään työviikon aikana, ja millaisia tavoitteita vammaisyhteisöt itselleen asettavat? Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan Vatesin toiminnan kerrotaan olevan pitkälti ”hankehumppaa”, jonka tulokset jäävät abstraktille tasolle.
Suomessa on jatkuvasti käynnissä erilaisia hankkeita, joilla pyritään edistämään vammaisten asemaa sekä edesauttamaan näiden työllistymistä. Harvemmin näistä tosin seuraa mitään konkreettista. Jos hankkeiden avulla joskus joku työllistyisikin, ei ole tiedossa, kuinka kauan työsuhde on kestänyt.
Kaikesta käytetystä julkisesta rahasta huolimatta vammaisten ihmisten työllisyys ei ole Suomessa kehittynyt merkittävästi viimeisiin 20 vuoteen. Tästä kertoo sekin, että Vates-säätiöllä on vaikeuksia osoittaa konkreettisesti ihmisiä, jotka ovat työllistyneet heidän toimintansa ansiosta.
Suomen Uutisten saamien tietojen mukaan työviikot vierähtävät tyypillisesti pitkien hankepalaverien ympärillä kahvia juoden ja suunnitelmia laatien.
Kukapa Suomessa vastustaisi sitä, että vammaiset ihmiset työllistyisivät nykyistä paremmin, mutta nyt niillä tahoilla, jotka ovat ottaneet missiokseen edistää tätä, ei ole minkäänlaista tulosvastuuta toiminnastaan. Nyt rahaa palaa pitkälti vain organisaatioiden olemassaolon päivittäiseen kattamiseen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien rahoja ei tuhlata turhuuksiin eikä haitallisiin ideologioihin. Hallinnon toimintaa täytyy tehostaa ja karsia pois kaikki epäolennainen ja epätieteellinen hömppä. Uusi lakiesitys opetus- ja kulttuuriministeriön virastojen uudistamiseksi on jälleen yksi askel kohti parempaa koulutuspolitiikkaa.
Helsingin keskustasta Töölön ja Munkkiniemen kautta Espoon rajalle kulkevaa pyöräliikenteen runkoyhteyttä käsiteltiin 27.8. Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnassa. Siltahankkeen vastustajien mielestä hanke tuhoaisi Helsingin kantakaupungin arvokkaan kulttuuri- ja luonnonympäristön sekä rantakalliomaiseman.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman ei säästele sanojaan puhuessaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta. Hänen mukaansa järjestötoiminnan alkuperäinen tarkoitus - ihmisten auttaminen ruohonjuuritasolla - on hämärtynyt vuosien varrella.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi tänään esittävänsä 100 miljoonan euron lisäleikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin osana ehdotusta valtion 2026 budjetiksi. Uusia sopeutustoimia budjettiehdotuksessa on kaikkiaan noin 0,9 miljardia euroa, mutta vain toissijaisiin kohteisiin. Valtion ydintehtäviin ei kosketa, eikä verotusta kiristetä.
Vanha kansanviisauden mukaan mielipiteet tuppaavat värittymään sen mukaan ketkä rahoittavat mielipiteen lausujaa. Onko politiikka poikkeus säännöstä? Tutkimukset viittaavat siihen, että taloudelliset sidonnaisuudet vaikuttavat yhtä lailla politikkojen mielipiteisiin. Samaten on selvää, että monet poliitikot saavat taloudellisia etuja tahoilta, jotka hyötyvät poliitikkojen päätöksistä.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Tampereen kaupunginvaltuuston ensimmäisessä syyskokouksessa käytiin eilen vilkas keskustelu pride-liputuksesta luopumisesta, josta perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Marika Puolimatka ja joukko perussuomalaisten, kristillisdemokraattien sekä kokoomuksen valtuutettuja oli jättänyt aloitteen viime kaudella.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa maahanmuuton valtavista kustannuksista tavan kansalaiselle. - Yhä suurempi osa sosiaaliturvasta, yhä suurempi osa sotesta, ja yhä suurempi osa niin koulujen kuin vähemmistöteollisuudenkin erityispalveluista menee ulkomaalaistaustaisille. Se kaikki on pois suomalaisilta.
