VTT Pasi Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita ja kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja sekä aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos.
– Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla.
– Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita. Kun politiikassa on vaikea perua tehtyjä päätöksiä, paljon helpompi on perustella tavoitteiden siirtämistä.
Rajoitukset osuisivat kovimmin sahateollisuuteen
Sahateollisuuden tilaaman selvityksen mukaan metsähakkuiden rajoittaminen nykyisestä runsaasta 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin laskisivat seuraavien kymmenen vuoden aikana puunmyyntituloja kuudella miljardilla eurolla, valtion tuloja 5,5 miljardilla eurolla ja yritysten maksamia palkkoja 7,5 miljardilla eurolla.
– Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin päästä vuonna 2035, jos metsätaloutta ja sahateollisuutta ajettaisiin alas. Talous- ja työllisyysvaikutukset olisivat kuitenkin hyvin negatiiviset. Puutuotteiden globaaliin kysyntään hakkuurajoituksilla ei olisi vaikutusta, vaan Suomesta tulisi hakkuuvuotoa muihin maihin, sanoo selvityksen tilanneen Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto.
Vaadittujen hakkuurajoitusten mukainen hakkuiden väheneminen vastaisi vuosittain noin 15 teollisen mittakaavan sahan puunkäyttömäärää, noin 800 metsäkoneen vuotuista tuotantoa ja noin 250 000 puutavara-autokuljetusta.
Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista vaietaan
Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana aiemmin toimineen Holmin mukaan ilmastopolitiikan vaakakupissa pitää olla toisena punnuksena ilmastotavoitteet ja toisena työpaikat ja talouskasvu.
– Vaikka ne ovat yhtä relevantteja, julkisessa keskustelussa ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista vaietaan.
– Esimerkiksi Itä-Suomessa ei ole juuri muita kasvun eväitä kuin metsätalous, jota ei tulisi sen alasajolla kampittaa. Metsätalous edustaa meille myös huoltovarmuutta, ja rajaseuduilla sillä on myös turvallisuusulottuvuus.
– Vaikka Suomi päättäisi vähentää hakkuita, ei maailmassa rakentaminen tai puupohjaisten tuotteiden kulutus vähene. Hakkuut ja puunjalostus siirtyvät vain muihin maihin, mistä seuraa hakkuuvuotoa, ja menetys voi jäädä pysyväksi. Jos teollisuudelle tuodaan raakapuuta ulkomailta, niin miksi se olisi hyväksyttävämpää kuin oman puun käyttö, kun ilmastotavoite on globaali? Ei pidä olettaa, että joku muu maa täyttää tavoitteet paremmin kuin Suomi, muistuttaa Holm.
