

LEHTIKUVA
Wihonen: Miksi peliriippuvaisilla rahastusta jatketaan?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee hallituksen linjauksista Veikkauksen edunsaajajärjestöjen rahoittamisen ja peliriippuvaisten auttamisen suhteen.
Korona on kurittanut paitsi yksilöiden ja yritysten, myös Veikkauksen taloutta. Rahapeliautomaatit olivat pitkään poissa käytöstä varotoimenpiteinä. Veikkauksen tuotolle tämä tarkoitti isoa lovea, joka vaikuttaa myös edunsaajajärjestöjen veikkaustuotoista saamaan rahoitukseen.
Hallitus olikin valmis paikkaamaan tuota lovea veronmaksajien rahoista. ”Jos me suomalaiset emme häviä Veikkaukselle tarpeeksi, Suomen hallitus hoitaa edunsaajille erotuksen. Suomalainen maksaa aina”, todettiin Ylen MOT:n Veikkaus III – Edunsaaja voittaa aina -reportaasissa 26.10.2020.
– Veikkauksen edunsaajajärjestöissä on muun muassa sosiaali- ja terveysalan toimijoita, urheilujärjestöjä ja muita yhdistyksiä, jotka tekevät arvokasta työtä kolmannella sektorilla. On kuitenkin kestämätöntä, että niiden rahoitus on riippuvainen Veikkauspelien tuotoista, ja kun tämän rahoituksen tulevaisuus on epävarma, siirrytään veronmaksajan kukkarolle, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
– Kuten Ylen MOT:n haastattelema kokemusasiantuntija Jenna Mäkelä toteaa, ajatus siitä, että on erillinen ”hillopurkki” (veikkaustuotot) ja erikseen veronmaksajien rahat, kielii syvemmästä ongelmasta järjestelmässä. Peliriippuvuuden haitat tulevat lopulta yhteiskunnan maksettaviksi.
Harvalla on varaa hävitä 2 000 euroa kuukaudessa
Koronan vaikutuksesta Veikkauksen verkkopelien tappiorajaa laskettiin 500 euroon kuukaudessa mutta se palautettiin lokakuun alussa takaisin 2 000 euroon.
– On perin kummalista, että raja palautettiin näin nopeasti, kun muiden koronatoimenpiteiden osalta on oltu kärsivällisempiä. Kansalaisen lompakossa 500 tai 2 000 euroa kuukaudessa on merkittävä rahasumma, ja vaaditaan kovin suuria nettotuloja, jotta olisi varaa mahdollisesti tuhlata kyseisiä summia kuukaudessa. Kuitenkin 2 000 euroa Veikkauksen peleihin häviävät tuottavat Veikkaukselle 8 miljoonaa kuukaudessa.
Edunsaajajärjestöt rahoitetaan peliriippuvaisten kukkaroista
Ministeri Tytti Tuppurainen on todennut veikkaamisen olevan koko kansan harrastus. Yksilöllä on vapaus pelata niin halutessaan. Ongelma on kuitenkin se, että pelaamiseen kannustetaan ja ollaan tyytyväisiä, kun edunsaajajärjestöt saavat lisää tuottoja.
– Todellisuudessa rahoitus tapahtuu kansalaisten, peliriippuvaisten, pienituloisten, eläkeläisten kukkaroista. Ja kun rahoitus uhkaa loppua, nyhdetään rahat veronmaksajilta. Se, että edunsaajajärjestöt tekevät arvokasta työtä, ei tarkoita, että niiden rahoittamisessa ei olisi ongelmia, Wihonen tiivistää.
Kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo puuttua Veikkauksen ja edunsaajajärjestöjen rahoitustoimintaan, jotta siitä saadaan entistä läpinäkyvämpää ja rahoitusta ei tehdä peliriippuvaisten kustannuksella. Miten hallitus aikoo auttaa peliriippuvaisia selviämään ongelmistaan?
Wihonen haluaa tietää myös, miksi tappiorajaa nostettiin takaisin 2 000 euroon, ja aikooko hallitus tarkastella uudestaan pelaamisen tappiorajaa ja muuttaa sitä alemmaksi. Edelleen hän kysyy, miten hallitus aikoo muuttaa toimintaansa ja suhtautumistaan kansalaisia kohtaan, jottei kansalaisten tarvitse kokea olevansa vain valtion raha-automaatteja.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

Helppoa rahaa: Maahanmuutto- ja monikulttuuriyhdistyksille jaettiin veikkausvoittovaroista 5,5 miljoonaa euroa

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

STEA-avustuksia vastaanottava järjestö opastaa Facebookissa nuoria huumeiden käyttöön: ”Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille”

Kaarnavenemiehille taas jättipotti – hautomotoimintaan lapioitu jo yli miljoona euroa STEA-avustuksia

Veikkaukselta mojovat kokouspalkkiot kuitannut Gustafsson yritti vesittää Tynkkysen lakialoitteen etenemisen kirjeellä kansanedustajille – ”Tässä on pukki kaalimaan vartijana”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.