Suomessa toimii useita julkisten avustusten varassa toimivia järjestöjä, jotka esittävät tekevänsä työtä huumeiden käytön ennaltaehkäisyn ja terveiden elämäntapojen puolesta. Tosiasiassa monet järjestöt kulisseissa junttaavat hyökkäävään tyyliin vapaamman huumepolitiikan puolesta.

Humaania päihdepolitiikkaa ry on yksi päihdejärjestöistä, jotka ovat esiintyvinään vastuullisen päihdepolitiikan toimijoina. Kuitenkin jo yhdistyksen verkkosivulla avautuu ensimmäiseksi otsikko: ”Huumeiden käytöstä rankaisu lisää huumeisiin liittyviä ongelmia, ei vähennä niitä.”

Humaania päihdepolitiikkaa ry:n katsantokanta on ristiriidassa Suomen rikoslain kanssa. Lain mukaan huumeiden käyttö, hallussapito, luovuttaminen, välittäminen ja myyminen ovat rangaistavia tekoja. Rikoslain rangaistussäännökset täydentävät huumausainelakia, jonka mukaan kaikkia huumausaineita koskee yleiskielto.

Humaania päihdepolitiikkaa ry esittelee verkkosivullaan yhdistyksen ”teesit” joiden mukaan muun muassa päihdepolitiikan ja -työn olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon käytettävien keinojen tehokkuudesta.

Yhdistyksen katsannon mukaan ”päihde” näyttäisi olevan synonyymi huumausaineelle. Kaikki yhdistyksen verkkosivulla julkaistut artikkelit käsittelevät huumeita ja huumeiden käyttöä myönteiseen sävyyn.

Otsikkotasolla artikkeleissa esimerkiksi vaaditaan huumeiden käytön rankaisemisesta luopumista sekä huumeiden laillistamista.

Kannattaa julkisia huumeidenkäyttötiloja

Humaania päihdepolitiikkaa ry:n junttaus vapaan huumeidenkäytön puolesta pyörii myös järjestön sosiaalisen median kanavissa. Yhdistys jakaa lähes pelkästään huumeidenkäyttöön sallivasti suhtautuvia ja huumemyönteisiä sisältöjä.

Kesäkuussa yhdistys jakoi Facebookissa artikkelin huumeiden käyttöhuoneesta. Päivityksen saatesanojen mukaan ”huumausaineiden valvottujen käyttötilojen salliminen antaa yhä odottaa itseään, vaikka käyttötilojen hyödyt ovat vastaansanomattomia.”

Huumeiden käyttöhuoneet eli huumeiden pistotilat ovat julkisia tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumausaineita terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Valvottuja huumeidenkäyttötiloja on maailmalla jonkin verran.

Humaania päihdepolitiikkaa ry ei ole esittänyt vastausta kysymykseen, miten olisi mahdollista julkisin varoin ylläpitää tiloja laittoman ja rangaistavaksi säädetyn toiminnan harjoittamiseen.

Huumeidenkäyttö Suomessa on kohonnut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa kuoli huumeisiin 261 henkilöä eli enemmän kuin koskaan. Myös huumausainekuolemien määrä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeidenkäyttö näkyy myös kohonneena huumerattijuopumustapauksina liikenteessä.

Halla-aholta valtuustossa täystyrmäys käyttöhuoneille

Huumeiden käyttöhuoneista keskusteltiin Helsingin valtuustossa marraskuussa 2018. Vihreiden valtuutettu Kati Juva esitti tuolloin aloitteessaan, että kaupunki alkaa selvittää mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suhtautuu erittäin kielteisesti sekä huumeisiin että huumeiden käyttötiloihin. Valtuustopuheenvuorossaan Halla-aho tyrmäsi esityksen huumehuoneista, ja nosti samalla esille kaupungin toiminnan ristiriitaisuuden. Helsinki torjuu tiettyjä laittomia asioita signaalivaikutuksen takia, mutta toisaalta suhtautuu toisiin sallivammin.

Halla-aho vertaili samalla prostituution, rasistisen toiminnan sekä lasten rituaalisilpomisen ja huumetilojen yhteyttä.

– Kyllä meidän pitäisi lähteä kaikissa tapauksissa siitä, että jos lainsäätäjä on katsonut hyväksi kieltää jonkin toiminnan, julkisen vallan tulee kokonaisuutena pyrkiä estämään kyseistä toimintaa, sekä sanktioilla että ennaltaehkäisyllä, eli juurisyihin puuttumalla. Sanktiot ja ennaltaehkäisy eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne tukevat toisiaan, Halla-aho sanoi.

Myös Helsingin poliisi vastustaa käyttötilojen perustamista muun muassa siksi, että käyttötilojen perustaminen kerää ympärilleen huumekauppiaita.

Tv-hahmo kehottaa LSD-kokeiluihin

Humaania päihdepolitiikkaa ry jakaa ja julkaisee jatkuvasti aineistoa, jossa suoraan opetetaan huumeidenkäyttöä. Yhdistyksen Facebook-sivulla on video, jossa tv-hahmo Ina Mikkola havainnollisesti opastaa, mitä erilaisia huumausaineita voi käyttää samanaikaisesti.

Mikkolan esitys on vahvasti huumemyönteinen. Mikkola esittelee videolla viihdekäyttöön soveltuvia huumausaineita rentoon tyyliin:

– MDMA on tosi yleinen bilehuume, mutta tämän kanssa pitää olla tarkkana, sillä se kuumentaa sun kehoa, joten on tärkeää juoda vettä, Mikkola sirkuttaa.

MDMA, eli ekstaasi on synteettinen, yleensä tablettien muodossa nautittava huumausaine. Sen akuutteihin riskeihin kuuluu lämpöhalvaus, sillä MDMA nostaa kehon lämpötilaa ja verenpainetta. Muita haittavaikutuksia ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet, leukojen jäykistyminen, huimaus, levottomat jalat sekä vaikeudet säädellä kehon lämpötilaa.

Mikkola rohkaisee videolla katsojia myös LSD-kokeiluihin. LSD on erittäin voimakas, aistiharhoja aiheuttava huumausaine. Mikkolan mukaan LSD:n käyttäjällä ei kuitenkaan olisi psyykkistä tai fyysistä riippuvuuden vaaraa.

Mikkola ohjeistaa, millaisessa tilanteessa LSD:ta tulisi käyttää:

– Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille” Mikkolan mukaan ”jokainen voi omalla toiminnallaan tehdä käytöstä vähemmän riskialtista.

LSD:n käyttöön liittyy suuria riskejä, sillä huume voi pahentaa mielenterveysongelmia tai johtaa psykoosiin sellaisilla ihmisillä, joilla on suuri psykoosiriski. LSD:n vaikutukset kestävät pitkään. Huumeen aiheuttamat aistiharhat voivat palautua käyttäjälle jopa useita kuukausia aineen käyttökerran jälkeen.

Järjestön vastuuhenkilöiden tietoja pimitetään

Humaania päihdepolitiikkaa ry:n verkkosivulta ei ole luettavissa, ketkä tai mitkä tahot rahoittavat yhdistyksen toimintaa. Yhdistys epämääräisesti ilmoittaa toimivansa lahjoitusten ja vapaaehtoistyön varassa. Yhdistys on kuitenkin samalla osa ehkäisevän päihdetyön EPT-verkostoa, jonka rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA).

Suoraa STEA-tukea Humaania päihdepolitiikkaa ry:lle on myönnetty viimeksi 2018 jolloin yhdistys sai 7 000 euroa avustuksena vastuullisempaa päihdepolitiikkaa käsittelevän konferenssin järjestämiskuluihin.

Humaania päihdepolitiikkaa ry ei kerro verkkosivullaan, ketkä henkilöt toimivat yhdistyksen johdossa.

Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoiman Suomen yhdistysrekisterin mukaan Humaania päihdepolitiikkaa ry:n vastuuhenkilöitä ovat Mervi Holm, Janne Nahkuri ja Mikko Rindell. Holm ja Nahkuri toimivat tai ovat toimineet eri tehtävissä A-klinikkasäätiön palveluksessa. A-klinikkasäätiö esittää olevansa ”voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen päihdealan järjestö”.

Holm on työskennellyt Irti Huumeista ry:n palveluksessa. Aiemmin hän on toiminut projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön Huumehaitta-hankkeessa, jossa pyritään ehkäisemään ja vähentämään huumeiden käyttöön liittyviä terveydellisiä haittoja.

Nahkuri puolestaan on projektisuunnittelijana Muunto-hankkeessa, jonka puitteissa selvitetään mahdollisuuksia perustaa Suomeen anonyymi, päihdetyöhön integroitu drug checking -ainetunnistuspalvelu.

Muunto-hankkeen verkkosivujen mukaan tarkoituksena on luoda sähköisiä palveluita haittojen vähentämiseen Tor-verkkoa hyödyntäen. Pahamaineinen Tor-verkko, eli niin sanottu pimeä verkko mahdollistaa anonyymin nettisurffauksen. Tor-verkko toimii tunnetusti rikollisen huumekaupan ja lapsipornon markkinapaikkana.

STEA:lta rahaa chemsex-koulutukseen

Suomen Uutiset kertoi helmikuussa, että STEA tukee suoraan useita muitakin järjestöjä, jotka esiintyvät vapaamman huumeidenkäytön puolestapuhujina ja jotka kannattavat yhteiskunnan ylläpitämiä huumeiden käyttötiloja.

STEA:n johtajaksi valittiin vuonna 2017 Kristiina Hannula. Hannulan nimityksen on nähty vaarantavan tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden, sillä Hannula nousi STEA:n johtoon Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajan paikalta. EHYT on aiemmin ollut ja on edelleen yksi suurimpia STEA-avustusten saajia.

EHYT ry sai tälle vuodelle STEA-avustusta 5 358 964 euroa useisiin erilaisiin hankkeisiin. Vaikka EHYT esittää toimivansa koko maassa ”terveiden elämäntapojen edistämiseksi”, tosiasiassa EHYT ry myös edistää vapaata huumeidenkäyttöä.

EHYT ry:ssä asiantuntijana työskennellyt Inari Viskari väittää, että valvottu huumeiden käyttöhuone tekisi asuinympäristöstä entistä viihtyisämmän. Blogikirjoituksessaan Viskari korostaa erityisesti, että käyttötilan olisi hyvä sijaita ”valoisalla ja avaralla paikalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä”.

Avoimesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta avustusten turvin lobbaavat myös esimerkiksi Tukikohta ry, jolle myönnettiin tälle vuodelle 969 172 euroa STEA-rahaa sekä Irti huumeista ry, jolle myönnettiin 747 496 euroa.

Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikan mukaan käyttöhuonekokeilu voisi tuottaa ”myönteisiä tuloksia”.

Erikoisin STEA-avustus tälle vuodelle meni Positiiviset ry:lle, joka sai 78 000 euron avustuksen ”haittoja vähentävään ja ennaltaehkäisevään vaikuttamineen seksin yhteydessä tapahtuvaan huumeidenkäyttöön (chemsex) sekä osaamisen ja tiedon tuottaminen päihdetyön ja seksuaalineuvonnan ammattilaisille sekä homo- ja bi-miehille.” Chemsex-ilmiöön on mediassa viitattu esimerkiksi laulaja Jari Sillanpään huumejutun uutisoinnin yhteydessä.

Julkisten avustusten turvin Positiiviset ry järjesti Helsinki Pride -tapahtuman yhteydessä seminaarin, jossa muun muassa opetettiin, miten harjoitetaan miesten välistä seksiä huumeiden avustuksella.

Mari Rantanen: Vastuutonta ja järkyttävää

Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen sanoo pitävänsä kansalaisjärjestöjen huumemyönteistä toimintaa järkyttävänä.

– On täysin vastuutonta, että sosiaalisen median videoissa suoraan opastetaan, mitä aineita kannattaa käyttää. Ei tarvitse ihmetellä, että huumeidenkäyttö on noussut, jos huumeiden vaarallisuudesta ei enää puhuta ja yhteiskunta muuttuu huumeidenkäytön mahdollistajaksi.

– Meillä on Suomessa laki, ja sen mukaan huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty. Kiellon rikkomisesta seuraa rangaistus. En tällä tarkoita sitä, että lainsäädännöllä huumausaineongelma voitaisiin kokonaan lopettaa, mutta lainsäädäntö on kuitenkin selkeä viesti, että yhteiskunta ei hyväksy huumeiden käyttöä.

Rantanen esittää, että STEA-avustuksia vastaanottavien järjestöjen toiminta olisi saatettava riippumattomaan selvitykseen.

– Pitäisi huolellisesti katsoa läpi mitä avustusrahoilla todellisuudessa tehdään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Tuotetaanko rahoilla sitä mitä pitäisi, vai ylläpidetäänkö avustusvaroilla poliittisia suojatyöpaikkoja.

Rantanen huomauttaa, että monilla järjestöillä on myös yhteyksiä poliittisiin puolueisiin. Esimerkiksi irti huumeista ry:n pomo Vainikka on sdp-aktiivi ja hän on ollut demarien ehdokkaana kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa.

Myös Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lähes puolella veikkausvoittovaroista avustuksia saaneista yhteisöistä on kytkös puoluepolitiikkaan.

Artikkelia on tarkennettu Mikko Rindellin, Mervi Holmin ja Inari Viskarin työhistorian osalta 24.9.2020 klo 17.42.

SUOMEN UUTISET