

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Wihonen: Suomi tilasi miljoonia koronarokotteita, joita ei voida käyttää – kelpaavat kuitenkin kehitysmaissa
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kehittyviin maihin lahjoitettavista koronarokotteista.
Suomen on uutisoitu lahjoittavan 3,65 miljoonaa annosta koronarokotteita kehittyviin maihin. Kyse on AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteista, joita Suomi ei tarvitse. Jollei rokotteita siis jaettaisi eteenpäin kehittyviin maihin, niin ne jäisivät käyttämättä kokonaan.
– Ylijäämän lahjoittaminen on jalo ajatus, mutta herää kysymys, että jos rokotteiden ei katsottu olevan sopivia suomalaisille, niin miten niistä ajatellaan olevan hyötyä kehittyvissä maissa? ihmettelee kansanedustaja Jussi Wihonen.
Ylijäämärokotteiden jakamisen kustannusvaikutusten todetaan olevan myös Suomelle neutraali, vaikka rokotteiden arvoksi on ilmoitettu noin 10 miljoonaa euroa. Wihonen ihmettelee, eikö rokotteiden säilytyksestä ja kuljetuksesta synny kustannuksia.
Eikö vaikutusta rokotustahtiin?
3,65 miljoonan rokotteen lahjoittamisen ei todeta hidastavan rokotustahtia Suomessa. Wihonen ihmettelee toteamusta, sillä Suomessa annettavien rokotteiden määrään verrattuna kyse on kuitenkin varsin merkittävästä määrästä.
– On todettu, että tavoitteena oleva 80 prosentin rokotekattavuus tarkoittaa sitä, että 3,9 miljoonan suomalaisen pitäisi ottaa kaksi rokotusannosta. Kysymyksen kirjoitushetkellä täysiä rokotussarjoja on jaettu viranomaisten mukaan noin 3 miljoonaa eli 61,3 prosenttia väestöstä.
– Edellä mainitut faktat eivät osaltaan kerro, että rokotusten suhteen oltaisiin täysin onnistuttu. Rokotustahti on ollut hyvää, mutta ihmetystä herättää, että yli kolme miljoonaa rokotetta lojuu ylimääräisenä, Wihonen ihmettelee.
Mitkä ovat todelliset kustannukset?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, että jos ylijäämärokotteita ei ole jaettu suomalaisille, niin miten niiden koetaan olevan hyödyllisiä kehittyvien maiden asukkaille. Hän haluaa tietää myös sen, mitkä ovat ylijäämärokotteiden todelliset kustannukset ja onko Suomi saanut käyttämättömistä rokotteista minkäänlaista taloudellista hyvitystä.
– Voiko tosiaan väittää, ettei Suomen rokotustahtiin ole vaikuttanut se, että on ostettu kolme miljoonaa rokotetta, joita kuitenkaan ei ole voitu kansalaisille jakaa? Wihonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylijäämärokotteet kustannusvaikutukset kehittyvät maat Johnson & Johnson rokotustahti Astra Zeneca koronarokote koronapandemia Jussi Wihonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koronarokotukset huolestuttavat maahanmuuttajia Ruotsissa – kieltäytyjiä jopa puolet väestöryhmästä

Wihonen: Miksi ravintola- ja yleisörajoitukset toimivat joko tai -periaatteella?

Wihonen: Kesän tapahtumat peruttu, miten syksyllä ja talvella?

Brittikoomikko kuvaa nasevasti, miten politisoitunut, ristiriitainen viestintä on omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta asiantuntijatietoon

Tavio: Koronapassin valmistelu lopetettava

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole koronapassin takana – Ranne: ”Eriarvoistava järjestelmä, joka ei ratkaise mitään”

Rokotuksiin pääsyssä suuria eroja paikkakunnasta riippuen
Viikon suosituimmat

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”
Ylen päätös Suomen osallistumisesta Euroviisuihin on herättänyt kovaa kritiikkiä. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sekä varapuheenjohtaja Jenni Pitko vaativat nyt Yleä perumaan päätöksen osallistumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kummeksuu vihreiden ulostuloa.

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä
















