

PS ARKISTO
Wille Rydman viime kesän mediakohusta: Kokoomusjohto ajelehti ajopuuna – ”Petteri Orpo kyseli ympärillään olleilta ihmisiltä, mitä hänen olisi pitänyt sanoa”
Perussuomalaisten kansanedustajan Wille Rydmanin uutuuskirjassa Salaisuus jota ei ollut Rydman kertoo asemastaan aiemmassa puolueessaan kokoomuksessa 2020-luvun ensimmäisinä vuosina, taustoittaen välillä tarinaa myös aikaisempiin vaiheisiin ja vuosiin. Rydman paljastaa nyt myös syyt, miksi kokoomusjohdon linja julkisuudessa usein näyttäytyy ailahtelevana ja poukkoilevana.
Viime kesänä Wille Rydman ajautui myrskyn silmään Helsingin Sanomien julkaistua sensaatiohakuisen artikkelin, jossa esitettiin väitteitä Rydmanin suhteista nuoria naisia kohtaan. Viime elokuussa poliisi ilmoitti käynnistävänsä esitutkinnan artikkelin julkaisun johdosta.
Rydmanin juuri julkaisemassa kirjassa taustoitetaan laajasti myös Helsingin Sanomien jutun julkaisemisesta aiheutunutta kohua ja kokoomusjohdon suhtautumista asiaan.
Petteri Orpo pelkää epäonnistumisia
Kokoomuksessa aiemmin liki 20 vuotta vaikuttanut Rydman on kuvannut Petteri Orpon suunnistavan yleensä politiikassa harteillaan jatkuva pelko epäonnistumisesta.
Suomen Uutisten Mediaillassa tiistaina Rydman palasi viime kesän tapahtumiin ja kertoi, että Orpo osoitti johtajuuden puutetta heti sen jälkeen kun Helsingin Sanomien artikkeli oli julkaistu ja Rydman oli keskellä valtavaa julkista ryöpytystä.
– Orpo oli tuolloin kuin ajopuuna, ihmettelemässä mitä oikein tapahtuu. Tuolloin Orpo joutui kyselemään ympärillään olleilta ihmisiltä, mitä hänen siinä tilanteessa olisi pitänyt sanoa.
– Orpolla on ympärillään paljon ihmisiä, joista hän satunnaisesti valitsee, ketä milloinkin kuuntelee ja menee sen jälkeen kameroiden eteen kertomaan sen, mitä on milloinkin kuunnellut. Osittain tästä syystä kokoomuksen linja saattaa näyttäytyä epäloogisena ja poukkoilevana, Rydman kertoo
Toi maahanmuuttokritiikin kokoomukseen
Rydman kertoo, että Helsingin Sanomien kohujutusta liikkeelle lähteneen kohun jälkeen kokoomuksen riveistä ei juuri muutenkaan tullut hänelle tukea vaikeassa tilanteessa. Osasyyksi hän näkee sen, että kokoomuksen eduskuntaryhmä oli osin suhtautunut häneen hankalana tyyppinä.
– Puolueen toimijoista moni tyytyi siihen, että sai kivan luottamustehtävän, jossa odottaa parempaa aikaa ja tiukan paikan tullen on oltu hiljaa, mutta minulle sellainen rooli ei ole koskaan riittänyt, vaan olen tosissaan taistellut oikeaksi kokemieni asioiden puolesta, sanoo Rydman, joka on merkittävästi jo kokoomusvuosinaan tuonut esille maahanmuuttokriittistä näkökulmaa politiikkaan.
Ei alistunut painostuksen alle
Kansanedustajana Rydman ei suostunut alistumaan painostukseen ja hän myös sai omalla esimerkillään osan kokoomusedustajista vastustamaan EU-elvytyspakettia kesällä 2021.
– Olin siis ollut henkilökohtaisesti jo pitkään ongelma monelle kokoomuslaiselle. Mediakohun nähtiin olleen tuhannen taalan paikka päästä eroon ikävästä hahmosta. Senkään jälkeen kokoomuksen riveistä ei ole noussut esille ketään, joka olisi uskaltanut myöntää viime kesän tapahtumien olleen arvoton medianäytelmä, Rydman sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ajojahti EU-elvytyspaketti mediakohu maahanmuuttokritiikki esitutkinta Wille Rydman Helsingin Sanomat Petteri Orpo Poliisi Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman moittii ankarasti Petteri Orpoa ja Kai Mykkästä – kokoomus ei koskaan halunnut selvittää, mitä oli tapahtunut

Wille Rydman sivaltaa kokoomusjohtoa: ”Petteri Orpoa hallitsee pelko”

Kokoomuksesta ei erota ilman rangaistusta – espoolaisnaisen eroilmoitus käynnisti rajun maineenpilaamisoperaation, jonka tahtipuikkoa heiluttaa keskuskauppakamarin johtaja

Rydman: Helsingin kouluissa on käynnissä tuhoisa kehitys – maahanmuutolla massiiviset kielteiset vaikutukset
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.