Wall Street Journal ruotii synkästi Kreikan tilannetta pääkirjoituksessaan. Lehden mukaan euromaat eivät saa koskaan rahojaan takaisin Kreikasta.
Lehden mukaan lisälainan myöntäminen oli odotettua ja varsin helppoa, mutta rahojen takaisin saaminen ei. Lehti muistuttaa Kreikan valtionvelan nousseen 157 prosenttiin bruttokansantuotteesta viime vuoden loppuun mennessä. Budjettivaje huiteli viime vuonna 10 prosentissa. Työttömyys oli 26,8 prosentissa, talous kutistui viitenä vuotena peräkkäin ja tänäkin vuonna se kutistuu arviolta 4,4 prosenttia.
– Kaikki tämä alleviivaa sitä, mikä selviää hitaasti myös Brysselin ja Frankfurtin päättäjille: Kreikka ei koskaan maksa takaisin rahoja, jotka sille on annettu, jotta se “pelastuisi”. Nykyinen keskustelu siitä, onko Kreikka leikannut tarpeeksi kulujaan ja nostanut verojaan ansaitakseen seuraavan maksuerän, on sivuseikka: jos Kreikka erotetaan tai eroaa eurosta, euroalueen luotottajat jäävät vaille rahojaan. Sekä saksalaiset että kreikkalaiset tietävät tämän, lehti toteaa.
Molemmat tietävät myös, että Kreikan velkatilanne on huomattavasti pahempi nyt kuin silloin, kun pelastaminen alkoi – jolloin velkaa oli vain 129 prosenttia BKT:sta.
– Puhe Kreikan velkakestävyydestä on enää pelkkä vitsi, WSJ sivaltaa.
Veli-Pekka Leskelä
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
