Rinkeby on yksi pahamaineisimmista maahanmuuttajalähiöistä Tukholmassa. Yle hehkutti kuusi vuotta sitten, kuinka huonomaineinen Rinkebyn peruskoulu olisi onnistunut nousemaan yhdeksi maailman parhaista. Todellisuus on toinen. Vain 19 prosenttia sai päästötodistukseensa hyväksytyn arvosanan kaikista aineista, kun hyvissä kouluissa osuus on lähellä sataa prosenttia.
Yle haastatteli koulua johtavaa suomenruotsalainen Börje Ehrstrandia, joka oli niittänyt kansainvälistä mainetta ansioillaan. Haastattelu ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa, mutta Migrant Tales -sivuston mukaan rehtori Ehrstrand toteaa Ylelle, että ”menestyksen salaisuus on sama kuin ongelmakin oli: monikultturisuus”.
Helsingin Sanomien mukaan Helsingin virkamiehet ovat käyneet hakemassa oppia Tukholman maahanmuuttajalähiöistä asuntopolitiikan suunnitteluun. Myös HS mainitsee Rinkebyn koulun rohkaisevana esimerkkinä, joka ”päihittää vuosi vuodelta koko Ruotsin muut koulut matikassa”.
Ylen haastattelema rehtori Ehtrstrandia on paheksuttu ruotsalaismediassa siitä, että hän on tehnyt bisnestä ja ansainnut miljoonia kruunuja luoentopalkkioita kierrellessään puhumassa Rinkebyn koulun menestystarinasta.
Millään objektiivisella kriteerillä Rinkebytä ei voi pitää menestystarinana. Rinkebyn yhdeksäsluokkalaisten päästötodistuksen keskimääräinen pistemäärä (meritvärde) lukuvuonna 2015/2016 maksimissaan 17 aineesta oli 124, kun maksimipisteet olivat 340. Jopa erityisessä muslimikoulussa Al-Azharskolanissa keskipisteet olivat 249.
Vertailun vuoksi: hienostoalueella Tukholman keskustan tuntumassa Djurgårdens Waldorfskolan koulussa keskipisteet olivat 256, ja erityisen elitistisessä ranskalaisessa koulussa 290.
