

LEHTIKUVA
Yle valitsi uuden toimitusjohtajansa kaikessa hiljaisuudessa: Merja Ylä-Anttilasta tulee aviomiehensä pomo
Syyskuussa Yleisradion uutena toimitusjohtajana aloittavan Merja Ylä-Anttilan aviomies Ari Ylä-Anttila on myös työskennellyt pitkään Ylessä.
Yleisradio (Yle) tiedotti tänään, että Ylen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu nykyinen MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, jolla on takanaan yli 30 vuoden ura MTV:n uutistoiminnassa. Ylä-Anttila aloittaa tehtävässään 1. syyskuuta. Väistyvä toimitusjohtaja Lauri Kivinen ilmoitti tammikuussa luopuvansa tehtävästään ja siirtyvänsä yksityissektorin palvelukseen.
Ylä-Anttilasta tulee samalla aviomiehensä Ari Ylä-Anttilan esimies. Ari Ylä-Anttila on työskennellyt jo useita vuosia Ylen palveluksessa.
Salaiset sopimukset hakijoiden kanssa
Yle on pitänyt lähes kaikki uuden toimitusjohtajan valintaan liittyvät yksityiskohdat salaisina. Se tiedetään, että tehtävään haki noin 25 henkilöä, joita Ylen hallitus on arvioinut ja haastatellut kevään kuluessa. Toimitusjohtajalta on edellytetty muun muassa hyvää kokonaiskuvaa media-alan murroksesta.
Hakijoiden nimiä ei ole kerrottu julkisuuteen. Helmikuussa Yle tiedotti sopineensa hakijoiden kanssa, että heidän nimiään ei julkisteta. Ylen mukaan hakuprosessin luottamuksellisuus mahdollistaa sen, että ”keskusteluja voidaan käydä parhaiden mahdollisten kandidaattien kanssa.”
Toimitusjohtajaa ei olisi tarvinnut palkata
Salailu on mahdollista, koska Yle toimii osakeyhtiömuodossa eikä se ole julkisyhteisö, joihin jätetyt työhakemukset taas ovat julkisia. Salailu näyttäytyy silti kyseenalaisena, koska Ylen toiminta rahoitetaan käytännössä kokonaan veronmaksajien rahoilla.
Toimitusjohtaja myös on osakeyhtiössä vapaaehtoinen toimielin, joten tehtäviensä järjestelyillä Yle olisi voinut hoitaa sisäiset hallinnolliset tehtävänsä muillakin tavoilla. Ylen tehtävä ei liioin ole tuottaa voittoa osakkeenomistajille, mikä on lähes kaikkien muiden osakeyhtiöiden toiminnan tarkoitus.
Hallintoneuvosto pidettiin pimennossa
Ylen hallintoneuvoston perussuomalaiset jäsenet, kansanedustajat Olli Immonen ja Jari Ronkainen olisivat toivoneet, että hallintoneuvosto olisi pidetty tietoisena toimitusjohtajavalinnassa jo aiemmin.
– En tiedä, mikä käytäntö on ollut aikaisemmin tai miten muissa isoissa yhtiöissä toimitaan. Silti Ylen hallituksen olisi toki ollut hyvä pitää hallintoneuvosto asiassa tietoisena. Vaikka toimitusjohtajan valinta ei sinänsä olekaan hallintoneuvoston peukalon alla, näkisin että avoimuuden kannalta hakuprosessista olisi pitänyt tiedottaa, Ronkainen sanoo.
Avoimuus lisäisi kansalaisten luottamusta
Ylen toimitusjohtajan valinta on laissa määrätty hallituksen tehtäväksi. Hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson vakuutti äskettäin Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei uutta toimitusjohtajaa valita poliittisella perusteella. Käytännössä kaikilla aiemmilla Ylen toimitusjohtajilla on ollut puoluesidoksia.
Myös Immonen toivoo Yleltä jatkossa suurempaa avoimuutta.
– Avoimuus olisi laajemminkin hyvä asia, sillä se lisäisi kansalaisten luottamusta Yleä kohtaan, Immonen sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ylen umpihämärä tenttimistyyli hämmästyttää: kuuluuko viennin edistäminen presidentille vai eikö se kuulu?

Voiko Yleen luottaa? Käyttää puolueellisia asiantuntijoita, salailee rahankäyttöään, saa usein moitteita Julkisen sanan neuvostolta

Teuvo Hakkarainen esittää: Yleltä pois 50 miljoonaa euroa

Tämän nolommaksi ei enää mene: Huhtasaarta jahtaava Ylen toimittaja Eero Mäntymaa jää kiinni valheesta – kahdesti peräkkäin

Merja Ylä-Anttila Ylen toimitusjohtajaksi – taistelevien totuuksien aika jatkuu
Viikon suosituimmat

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät
Harry Potter -kirjoista ja transideologian vastustamisesta tunnettu J.K. Rowling jakaa sosiaalisessa mediassa suomalaistutkimusta, jonka mukaan transhoidot heikentävät potilaiden mielenterveyttä. Tabu transhoitojen haittojen ympärillä murenee vähitellen.

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät epäselvyydet uhkaavat haudata alleen koko valtakunnallisen vaalituloksen. Epäiltyjä väärinkäytöksiä tulee kaiken aikaa lisää ja usko pohjoismaiseen demokratiaankin horjuu. Pian on johtopäätösten aika.

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin
Kahden tunnetun islamilaisen säätiön tilintarkastaja on kahtena peräkkäisenä vuotena antanut varauman sisältävän lausunnon: hän ei ole pystynyt varmentumaan säätiöiden pankki- ja käteisvarojen olemassaolosta. Säätiöt ovat myöntäneet kymmenien tuhansien eurojen korottomia lainoja ilman sääntöjensä mukaista valtuutusta tai dokumentoitua hallituksen päätöstä.

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa
Yleisradion A-Talk-ohjelma käsitteli eurooppalaisen ”laitaoikeiston” kiihtyvää nousukiitoa. Studiossa sosialisti ja elinkeinoelämän edustaja löysivät yhteisen sävelen yksiulotteisesta talousajattelusta. Keskustelijat vaikenivat visusti maahanmuuton ongelmista.

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta
Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa
Monikulttuurisuus muokkaa yhteiskuntaa monella tavalla. Keskeinen kysymys on, miten se vaikuttaa maanpuolustustahtoon tosipaikan tullen? Maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään erilaisia siinä, miten kutsuntoihin ja varusmiespalvelukseen – eli maanpuolutukseen – suhtaudutaan.

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”
Ruotsin valtiopäivävaaleihin liittyvät vilppiepäilyt laajenevat Borlängestä Tukholmaan. Svenska Dagbladetin pääkirjoituksessa useat Järvan ongelmalähiöiden alueella työskennelleet vaalivirkailijat kertovat tilanteista, joissa äänestäjiä olisi päättäväisesti johdateltu kannattamaan vasemmistopuoluetta. Nyt poliisi selvittää äänestystapahtumia.

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa
Marinin hallitus loi opiskelijamaahanmuuton ympärille punoutuvan hyväksikäyttäjien verkoston. Kärsimään joutuvat sekä ulkomaiset opiskelijat että suomalaiset veronmaksajat. Perussuomalaisten johdolla valmisteltuja korjaustoimenpiteitä vastustavat keskusta, vasemmisto ja kaikki toiminnalla tienaavat.

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson luopuu ainakin toistaiseksi yrityksestään muodostaa Ruotsiin uusi hallitus.

Paavo Arhinmäki vähättelee graffitirikostaan: ”Mieluummin en olisi jäänyt kiinni”
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ei tuoreessa haastattelussa juurikaan kadu vuoden 2023 graffitirikostaan. Hän lähinnä harmittelee sitä, että jäi teosta kiinni.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää














