Ylen hallintoneuvoston perussuomalainen jäsen: Ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi veisi kansalaisilta verorasitteen pois – ”Halukkaat voisivat maksaa Ylen tämänhetkisestä paatoksesta”

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti perussuomalaisten kyselytunnilla, että Yleisradion ohjelmat tulisi asettaa maksukortin taakse.

– Ehdotus on varteenotettava. Tuntuukin kummalliselta, että kansalaisilta kerätyillä verorahoilla tuotetaan sisältöä, erityisesti uutisia ja ajankohtaisohjelmia, jotka eivät ole tasapuolisia, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen.

Toimittajien kannat eivät jää epäselviksi

Hyvänä esimerkkinä Ronkainen mainitsee tämän aamun Ylen jälkiviisaat, jossa Ruotsin hiljattaisia autopaloja vihjaillaan ruotsidemokraattien vaalitempuksi.

– Ylen omassa strategiassakin puhutaan siitä, että tiedonvälityksen tulee olla riippumatonta ja tasavertaista. Yllä antamani esimerkki on kuitenkin pelkkä jäävuorenhuippu, eikä edes sieltä räikeimmästä päästä. Esimerkiksi Yhdysvaltain ja Suomen presidentinvaalikampanjoiden tai Brexit-äänestyksen aikaan toimittajien kannat eivät jääneet epäselviksi.

Tiedon jättäminen pois johtaa harhaan

Ronkainen painottaa, että yhteisen ja yleisen median tehtävänä tulisi olla tiedon välittäminen mitään siitä muuttamatta tai salaamatta.

– En väitä, että Yle antaa väärää tietoa, mutta aivan yhtä harhaanjohtavaa on jättää tietoa pois. Median tulisi jättää mielipiteiden muodostaminen kuulijan tai lukijan tehtäväksi.

– Se, että toimittajan oma poliittinen kanta näkyy puolueettomaksi julistautuvassa mediassa, on mielestäni silkkaa ammattitaidottomuutta. Kun puhutaan koko kansan mediasta, ei se voi eikä saa muodostua toimittajien omien näkökantojen kautta, Ronkainen sanoo.

Esteettömät palvelut Huoltovarmuuskeskukselle

Ronkainen sanoo, että ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi poistaisi verorasitteen kansalaisilta ja siirtäisi maksun niille, jotka haluavat Ylen ”tämänhetkisestä paatoksesta” nauttia.

– Ylen tehtävä on kuitenkin uutis- ja ajankohtaistoimintaa laajempi. Sen tarjoamat esteettömät palvelut esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille tuskin selviäisivät kaupallisen maailman tyrskyissä. Kuka tämän palvelun tuottaisi ja maksaisi? Lisäksi Yle vastaa viestinnän huoltovarmuudesta ylläpitämällä tiloja, laitteistoa ja henkilöstöä, millä on suuri merkitys kriisiaikoja ajatellen.

– Jos tämä saataisiin erotettua Ylen muusta tuotannosta, esimerkiksi Huoltovarmuuskeskukselle, joka tekisi sopimuksen jonkin mediatoimijan kanssa kriisitilanteiden hallinnasta, niin mikäpäs siinä, Ronkainen linjaa.

Negatiivisen palautteen määrä on suuri

Ainoa tapa, miten nykyinen malli voi Ronkaisen mielestä jatkua on se, että Yle toimii oman strategiansa mukaisesti. Sen strategian missioksi on julistettu, että ”Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria.”

– Strategiaan kirjattujen riippumattomuuden ja luotettavuuden tulee koskea toimittajiakin. Yle seuraa sisäisesti tilastoja luotettavuudesta kansan parissa. Tilastot ovat kuitenkin yksi asia, joita voidaan lukea itselle mieluisiksi, Ronkainen huomauttaa.

– Toinen asia on, että negatiivisen palautteen määrä on suuri erityisesti räikeiden tapausten ollessa esillä. Operatiivisen johdon olisikin syytä astua ulos kuplastaan ja katsoa toimintaansa ulkopuolisen silmin. Vain siten Ylen nykyinen toiminta voi kehittyä koko kansaa palvelevaksi.