Kotitalousvähennyksen avulla voidaan luoda Suomeen lisää työpaikkoja, mutta toistuvat muutokset haittaavat yrittäjien pitkäjänteistä toimintaa ja vaikeuttavat ihmisten työllistämistä.

Kevään ikkunanpesusesonki on takanapäin, mutta silti puhelin soi tasaiseen tahtiin Jyväskylässä sijaitsevan Kotileena–nimisen siivousalan yrityksen toimistossa. Toimiston esimies Tarja Krook kertoo, että kotisiivouspalvelua käyttävien asiakkaiden viikkomäärä on Jyväskylässä keskimäärin 80-100.

– Asiakkaina on lapsiperheitä, yrittäjiä ja vanhuksia. Suurin osa heistä on vakioasiakkaita ja siivoamme heidän kotinsa kahden tai neljän viikon välein, Krook sanoo.

Krookin mukaan ihmiset ovat hyvin tietoisia kotitalousvähennyksestä ja sen suuruus vaikuttaa siivouspalvelun käyttöön. Nyt vähennys on tänä vuonna enintään 2 000 euroa.

– Jos vähennys ei olisi näinkään hyvä, ei palvelua käytettäisi. Silloin kun vähennys laski, niin meiltä hävisi asiakkaita, mutta ei niin paljon kun pelättiin. Mikäli vähennys nousisi, niin meillä olisi mahdollista työllistää lisää ihmisiä, Krook kertoo.

Kotitalousvähennys sahaa edestakaisin

Nykymuotoisena kotitalousvähennys on ollut voimassa vuodesta 2001 lähtien. Voimaantulon jälkeen vähennystä on kuitenkin muutettu useaan otteeseen. Vielä vuonna 2011 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä oli 3 000 euroa, mutta hallitus alensi vähennyksen enimmäismäärän 2 000 euroon viime vuoden alusta alkaen.

Yhä synkkenevien työllisyyslukujen kanssa painiskeleva hallitus sopi maaliskuussa pitämässään kehysriihessä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla eli 2 400 euroon vuoden 2014 alussa.

Myös kotitalousvähennyksen myöntämisperusteita on muutettu.

Tämän vuoden alusta alkaen vähennyskelpoista on enää 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työkorvauksesta, kun vuoteen 2011 asti vähennyskelpoista oli vielä 60 prosenttia työkorvauksesta.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluita tarjoavia yrityksiä on yli 50 000. Yksi niistä on Kuopiossa siivouspalveluja tarjoava Kotileena, jonka hallituksen puheenjohtaja Seppo Pennanen arvostelee jatkuvia veromuutoksia.

– Tempoileva veropolitiikka tuo mukanaan jatkuvia muutoksia, joka aiheuttaa meille yrittäjille epävarmuutta. Kun vähennyksiä nostetaan ja lasketaan, niin silloin ei tiedetä mitä ensi vuonna tapahtuu ja mitä tehdään esimerkiksi poistoille. Valtion pitäisi pitää pelisäännöt ennallaan, koska yrityksen pitäisi pystyä suunnittelemaan toimintaa pitkälle eteenpäin, Pennanen toteaa.

Pennasen luotsaamalla yrityksellä on toimintaa useissa eri kaupungeissa. Yritys työllistää noin 150 ihmistä. Koko Suomessa kotisiivouksella on yhteensä noin sadan miljoonan euron markkinat.

– Kotitalousverovähennys on meille oleellinen asia. Se on luonut noin kotisiivoukseen 3 000 työpaikkaa. Kotitalousvähennyksen nostaminen on vähentänyt harmaata taloutta, mutta toisaalta se lisääntyi kun vähennystä tiputettiin, Pennanen sanoo.

Iäkkäät ahkeria vähennyksen käyttäjiä

Verohallinnon mukaan kotitalousvähennyksen käyttö on yleistynyt. Esimerkiksi vuonna 2011 sitä sai noin 400 000 veronmaksajaa ja vähennystä myönnettiin yhteensä vajaat puoli miljardia euroa. Keskimääräinen vähennys oli 1 179 euroa.

Kotitalousvähennystä hyödynnetään eniten remonteissa. Niitä on vähennykseen oikeuttavista kustannuksista noin 80 prosenttia, kotitalopalveluita noin 15 prosenttia ja hoito- ja hoivapalveluita muutama prosentti.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan iäkkäät henkilöt käyttävät kotitalousvähennystä eniten ja nuoret vähiten.

Hyvätuloiset käyttävät kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja enemmän kuin pienituloiset, mutta euromäärissä ei ole huomattavia eroja pieni- ja suurituloisten välillä.

Asiantuntijoiden mukaan kotitalousvähennyksen käyttöä on lisännyt ansiotulojen kasvu. Siivousyrityksen esimies Tarja Krook arvioi, että vähennyksen käytön yleistymisen taustalla on myös asennemuutos.

– Aikaisemmin ei kehdattu pyytää siivouspalvelua, kun ajateltiin, että oma koti pitää siivota itse. Asenteet ovat muuttuneet viime vuosina ja myös vanhempikin väki suo itselleen avun entistä useammin, Krook toteaa.

(Teksti on julkaistu Perussuomalainen 9/2013 -lehdessä)

TEKSTI: MIKA RINNE

FAKTALAATIKKO: KOTITALOUSVÄHENNYS Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2013 on 2 000 euroa. Summa voi koostua kotitalous-, remontti- ja tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Vähennyksen omavastuuosuus on 100 euroa. Maksimivähennyksen saa, jos yritykseltä ostamien palveluiden työn osuus on yhteensä noin 4 665 euroa [(4 665 x 45 %) – 100) = 1 999,25].