Berliinissä tehtiin alkuviikosta kaksi tuhopolttoiskua junaliikenteen ohjauskeskuksia vastaan. Kaupunkijuna oli poissa toiminnasta 12 tuntia ja lähijunayhteyksissä oli häiriöitä jopa 36 tunnin ajan. Iskut häiritsivät erityisesti junaliikennettä lentokentälle. Tuhopolttojen tekijöiksi ilmoittautui äärivasemmistolainen ryhmä, joka kertoi sabotoineensa junaliikennettä tukeakseen Fridays for Future -ilmastolakkoliikettä.

Vasemmiston ääriryhmät ovat sabotoineet junaliikennettä vuosien ajan, mutta Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti kieltäytyy tuomitsemasta vasemmistolaisten iskuja, kirjoittaa Gunnar Schupelius BZ-lehden kolumnissaan. Schupelius on huolissaan siitä, että poliitikot vähättelevät tuhopolttoja ja pyrkivät leimaamaan ne muiden kuin äärivasemmistolaisten tekemiksi.

Esimerkiksi Friedrichshain-Kreuzbergin pormestari Monika Herrmann (vihr) kyseenalaisti iskun tekijöiden lähettämän viestin aitouden. Hänen mielestään kyseessä saattoi olla yritys mustamaalata ilmastoliikettä.

Vasemmisto iskee idässä

BZ-lehden kolumnisti toteaa, että vasemmistolaiset ääriryhmät ovat toistuvasti hyökänneet kaupunkijunan ohjausjärjestelmiä vastaan ainakin vuodesta 2010 lähtien. Silloin tekijät ilmoittivat vastustavansa ydinvoimaa. Seuraava tuhopoltto tapahtui 2011. Vuoden 2017 ison tuhopolton tekijöiksi ilmoittautuneet vastustivat G20-huippukokousta.

Iskut ovat tapahtuneet kaupunkijunareitin itäisellä osuudella pormestari Herrmannin johtaman Friedrichshainin lähellä. Kolumnisti Gunnar Schupelius vaatii Berliinin punavihreitä poliitikkoja tuomitsemaan tuhopoltot suorasanaisesti.

Samaa mieltä on Berliinissä asuva vapaa toimittaja Pertti Rönkkö, joka on kommentoinut iskuja Facebook-sivullaan.

– Jos äärioikeistolaiset ilmoittaisivat tehneensä tuhopolttoiskun junien ohjaus- ja signaalikaapeleihin, kuten äärivasemmistolaiset eilen kahdessa kohteessa Berliinissä, niin Saksassa olisi oikeutetusti ja hyvästä syystä piru irti.

– Nyt kaupungin työmatkaliikenteen sotkeneeseen ja jopa ihmishenkiä vaarantaneeseen äärivasemmistoporukan sabotaasiin suhtaudutaan olkia kohotellen kuin sattumukseen tai luonnonilmiöön, Rönkkö kirjoittaa.

Tuhopolttoisku myös Suomessa

Vantaan Rekolassa tehtiin vuonna 2011 tuhopolttoisku, jossa raideliikenteen turvalaitekoppi sytytettiin palamaan. Vasemmistolainen anarkistiryhmä ilmoitti olevansa vastuussa sabotaasi-iskusta, joka oli ilmoittajien mukaan tehty Sosiaalikeskus Sataman, Helsingin romanisiirtolaisten ja anarkistivankien tukemiseksi. Myös poliisin mukaan anarkistien nettiviestillä oli vahva yhteys Rekolan tuhopolttoon.

Rekolan tuhopolton tekijöiksi ilmoittautuneet kutsuivat tekoaan ”solidaarisuusiskuksi”. He kirjoittivat, että ”iskut rautatieverkostoja vastaan ovat yhtä vanhoja kuin itse anarkistiliike”.

SUOMEN UUTISET