

Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Geert Wilders lupaa. / LEHTIKUVA
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Alankomaiden tuleva oikeistohallitus aikoo rajoittaa radikaalisti turvapaikanhakijoiden määrää, nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja karkottaa hylkäyksen saaneet välittömästi vaikka pakkokeinoilla. Maa haluaa päättää tulevaisuudessa itse omasta turvapaikkapolitiikastaan.
Alankomaiden tulevan hallituksen radikaalit suunnitelmat kasvattavat painetta nostaa asia esille nopeasti keskusteluun myös Saksassa ja koko EU:ssa.
Alankomaiden hallituskoalitio, johon kuuluu viime vuonna parlamenttivaalit voittaneen Geert Wildersin johtaman vapauspuoleen (PVV) lisäksi oikeistoliberaalien, kristillisdemokraattien ja maanviljelijöitä edustavat puolueet kutsuu tulossa olevaa lakia kriisilaiksi.
– Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Wilders lupasi medialle antamassaan lausunnossa
Hänellä itsellään ei ole aikomusta asettua uuden hallituksen johtoon tai ottaa vastaan muutakaan ministerin virkaa. Hallituksen pääministeriksi kaavaillaan koalition ulkopuolelta tulevaa entistä opetusministeriä Ronald Plasterkia, joka on demari.
Alankomaat haluaa itsestään epäsuositun kohteen
Hallituksen tavoite on tehdä Alankomaista turvapaikanhakijoille epäsuosittu kohde, josta tullaan hakemaan suojaa vain silloin kun sitä todella tarvitaan.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan ja rajoitetaan niin paljon kuin mahdollista. Ilman voimassa olevaa oleskelulupaa olevat maahantulijat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoilla ja kerta toisensa jälkeen niin usein kuin mahdollista.
Oikeutta jättää uusintahakemus supistetaan niin paljon kuin mahdollista ja turvapaikanhakijoille annettavaa oikeusapua vähennetään.
Turkkilaiset, indonesialaiset ja surinamelaiset
Rajuilla toimillaan hallitus aikoo lopettaa nykyisen turvapaikka- ja siirtolaiskaaoksen ja raivata tilaa aidosti suojelua tarvitsevilla.
Alankomaissa jätettiin Saksan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 38 185 turvapaikkahakemusta. Tämän vuoden maaliskuussa uusia anomuksia jätettiin yli kolme tuhatta. Pakolaisia 17 miljoonan asukkaan maassa on ennestään yli 122 000.
EU:n ulkopuolisista ulkomaalaisista suurin osa on turkkilaisia, marokkolaisia, indonesialaisia ja surinamelaisia.
Päätös synnyttää paineita myös Saksassa
Alankomaiden tulevan hallituksen lupaama radikaali uudistus on ehtinyt synnyttää myös Saksassa monenlaisia reaktioita.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt vaatii Bild-lehdessä nopeaa käännöstä myös Saksan turvapaikkapolitiikkaan.
Eräät poliitikot varoittavat Alankomaita lähtemästä turvapaikka-asioissa omille teilleen pelätessään hakijoiden määrän kasvavan tämän jälkeen Saksassa entisestään.
Naapurien päätöksestä on odotettavissa tuoretta ja pikanttia sytykettä myös tähän asti erittäin laimeana käyneeseen eurovaalikampanjaan.
Saksalaiset ovat asettaneet kyselyissä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset vaaliteemojen kärkiteemoihin. Enemmistö vaatii siirtolaisten määrän pienentämistä, mutta varsinkin hallituspuolueiden, demarien, vihreiden ja liberaalien poliitikot ovat välttäneet teemaa. Enemmänkin vaaleihin ollaan menossa yleisteemoilla, kuten demokratian puolustamisella ja oikeiston vastustamisella.
Uudistuksia myös ilmasto- ja yleisradiopolitiikkaan
Alankomaiden uusi hallitus ei uudista radikaalilla tavalla pelkästään maan pakolaispolitiikkaa vaan aikoo leikata muun muassa myös valtiollisen yleisradion rahoitusta, pienentää CO2-päästötavoittetta sekä nostaa autobaanojen suurimman sallitun nopeuden takaisin 130 kilometriin tunnissa.
Moskeijoiden rukouskutsujen äänentasoa halutaan alentaa, ja julkisiin virkoihin säädetään musliminaisille huivikielto.
Kansalaisuuden voi saada uusien suunnitelmien mukaan vasta kymmenen vuoden maassaolon ja kielitaitotestien jälkeen. Testissä on pärjättävä myös holokaustiin liittyvissä kysymyksissä.
Israelissa olevan suurlähetystönsä tuleva hallitus harkitsee siirtävänsä Tel Avivista Jerusalemiin.
Ohjelmassa tuleva hallitus vastustaa myös EU:n laajentumista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleisradioyhtiö Rainer Wendt Alankomaat EU-vaalit siirtolaiset karkotukset huivikielto oleskelulupa Geert Wilders Turvapaikkapolitiikka Kansalaisuus ilmastopolitiikka Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Maria Ohisalo vaatii uusia reittejä humanitaariselle maahanmuutolle – sisäministeri Rantanen torppaa vihreät haihattelut

Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan

Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka saa yhä laajempaa kannatusta Euroopassa – myös Suomen hallituksen linja on selkeä

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.