

Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Geert Wilders lupaa. / LEHTIKUVA
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Alankomaiden tuleva oikeistohallitus aikoo rajoittaa radikaalisti turvapaikanhakijoiden määrää, nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja karkottaa hylkäyksen saaneet välittömästi vaikka pakkokeinoilla. Maa haluaa päättää tulevaisuudessa itse omasta turvapaikkapolitiikastaan.
Alankomaiden tulevan hallituksen radikaalit suunnitelmat kasvattavat painetta nostaa asia esille nopeasti keskusteluun myös Saksassa ja koko EU:ssa.
Alankomaiden hallituskoalitio, johon kuuluu viime vuonna parlamenttivaalit voittaneen Geert Wildersin johtaman vapauspuoleen (PVV) lisäksi oikeistoliberaalien, kristillisdemokraattien ja maanviljelijöitä edustavat puolueet kutsuu tulossa olevaa lakia kriisilaiksi.
– Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Wilders lupasi medialle antamassaan lausunnossa
Hänellä itsellään ei ole aikomusta asettua uuden hallituksen johtoon tai ottaa vastaan muutakaan ministerin virkaa. Hallituksen pääministeriksi kaavaillaan koalition ulkopuolelta tulevaa entistä opetusministeriä Ronald Plasterkia, joka on demari.
Alankomaat haluaa itsestään epäsuositun kohteen
Hallituksen tavoite on tehdä Alankomaista turvapaikanhakijoille epäsuosittu kohde, josta tullaan hakemaan suojaa vain silloin kun sitä todella tarvitaan.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan ja rajoitetaan niin paljon kuin mahdollista. Ilman voimassa olevaa oleskelulupaa olevat maahantulijat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoilla ja kerta toisensa jälkeen niin usein kuin mahdollista.
Oikeutta jättää uusintahakemus supistetaan niin paljon kuin mahdollista ja turvapaikanhakijoille annettavaa oikeusapua vähennetään.
Turkkilaiset, indonesialaiset ja surinamelaiset
Rajuilla toimillaan hallitus aikoo lopettaa nykyisen turvapaikka- ja siirtolaiskaaoksen ja raivata tilaa aidosti suojelua tarvitsevilla.
Alankomaissa jätettiin Saksan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 38 185 turvapaikkahakemusta. Tämän vuoden maaliskuussa uusia anomuksia jätettiin yli kolme tuhatta. Pakolaisia 17 miljoonan asukkaan maassa on ennestään yli 122 000.
EU:n ulkopuolisista ulkomaalaisista suurin osa on turkkilaisia, marokkolaisia, indonesialaisia ja surinamelaisia.
Päätös synnyttää paineita myös Saksassa
Alankomaiden tulevan hallituksen lupaama radikaali uudistus on ehtinyt synnyttää myös Saksassa monenlaisia reaktioita.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt vaatii Bild-lehdessä nopeaa käännöstä myös Saksan turvapaikkapolitiikkaan.
Eräät poliitikot varoittavat Alankomaita lähtemästä turvapaikka-asioissa omille teilleen pelätessään hakijoiden määrän kasvavan tämän jälkeen Saksassa entisestään.
Naapurien päätöksestä on odotettavissa tuoretta ja pikanttia sytykettä myös tähän asti erittäin laimeana käyneeseen eurovaalikampanjaan.
Saksalaiset ovat asettaneet kyselyissä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset vaaliteemojen kärkiteemoihin. Enemmistö vaatii siirtolaisten määrän pienentämistä, mutta varsinkin hallituspuolueiden, demarien, vihreiden ja liberaalien poliitikot ovat välttäneet teemaa. Enemmänkin vaaleihin ollaan menossa yleisteemoilla, kuten demokratian puolustamisella ja oikeiston vastustamisella.
Uudistuksia myös ilmasto- ja yleisradiopolitiikkaan
Alankomaiden uusi hallitus ei uudista radikaalilla tavalla pelkästään maan pakolaispolitiikkaa vaan aikoo leikata muun muassa myös valtiollisen yleisradion rahoitusta, pienentää CO2-päästötavoittetta sekä nostaa autobaanojen suurimman sallitun nopeuden takaisin 130 kilometriin tunnissa.
Moskeijoiden rukouskutsujen äänentasoa halutaan alentaa, ja julkisiin virkoihin säädetään musliminaisille huivikielto.
Kansalaisuuden voi saada uusien suunnitelmien mukaan vasta kymmenen vuoden maassaolon ja kielitaitotestien jälkeen. Testissä on pärjättävä myös holokaustiin liittyvissä kysymyksissä.
Israelissa olevan suurlähetystönsä tuleva hallitus harkitsee siirtävänsä Tel Avivista Jerusalemiin.
Ohjelmassa tuleva hallitus vastustaa myös EU:n laajentumista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleisradioyhtiö Rainer Wendt Alankomaat EU-vaalit siirtolaiset karkotukset huivikielto oleskelulupa Geert Wilders Turvapaikkapolitiikka Kansalaisuus ilmastopolitiikka Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Maria Ohisalo vaatii uusia reittejä humanitaariselle maahanmuutolle – sisäministeri Rantanen torppaa vihreät haihattelut

Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan

Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka saa yhä laajempaa kannatusta Euroopassa – myös Suomen hallituksen linja on selkeä

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja
Viikon suosituimmat

Ylen selvitys: Turvapaikanhakijaperheen ateriakustannukset jopa 36 000 euroa vuodessa – Lehtinen: Miten joku voi pitää tätä reiluna?
Yle julkaisi 12.11. uutisen, jonka mukaan Helsingin Punavuoren vastaanottokeskuksessa nelihenkisen perheen ateriat voivat olla jopa 36 000 euroa vuodessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen kritisoi verovarojen tarpeetonta tuhlaamista.

Päivän Pointti: Vasemmistonuorilta putosi antisemitistinen somepommi, josta Helsingin Sanomat ja Yle eivät suostu kertomaan mitään

JSN:lta langettava päätös Kalevalle jutussa, jossa lehti väitti PS-kansanedustajien olevan läheisessä suhteessa
Julkisen sanan neuvoston tuoreen päätöksen mukaan Kaleva ei avannut riittävästi nimettömien lähteiden käyttöä jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta.

Yhdysvallat luokitteli Li Anderssonin tukeman Antifa-ryhmän terroristijärjestöksi
Yhdysvaltain ulkoministeriö on luokitellut neljä eurooppalaista Antifa-ryhmää terroristijärjestöiksi. Yksi näistä ryhmistä on sellainen, jota vasemmiston meppi Li Andersson on näkyvästi tukenut. Vasemmiston antama tuki äärivasemmistolaiselle väkivallalle ei kuitenkaan Suomen valtamediaa kiinnosta.

Yle vieraili Al Jazeeran mediainstituutissa – matka toteutettiin Ylen hakemalla apurahalla
Ylen arabian- ja somalinkielisten uutisten toimitus vieraili huhtikuussa Qatarissa Al Jazeeran mediainstituutissa koulutusrahasto Kouran apurahan turvin. Vierailun käytännön järjestelyistä vastasi Al Jazeera.

Antikainen: Vasemmistonuoret radikalisoituvat – Minja Koskelan hiljaisuus on jo kannanotto
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela ei ole vieläkään suostunut kommentoimaan Vasemmistonuorten ympärillä paisuvia kohuja.

Dosentti Arto Selkälä: Feministiseen politiikkaan siirtyminen oli virhe Suomelle
Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Selkälä väittää, että feministisen yhteiskuntapolitiikan vakiintuminen on Suomen suurin yhteiskuntapoliittinen virhe. Tämä näkyy Selkälän mukaan muun muassa siinä, että nuorten miesten syrjäytyminen on kasvanut tyttöjen ja naisten aseman parantamisen kustannuksella.

Suomi säästää yli sata miljoonaa euroa Afrikkaan suuntautuvasta kehitysavusta – Tavio: Yhteensä kehitysapu pienenee tällä vaalikaudella 1 305 miljoonaa euroa
Suomen hallitus hyväksyi esityksen, joka pienentää Afrikan kehitysrahaston lahjaosuuden 45 miljoonaan euroon ja lopettaa lainarahoituksen kokonaan. Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio painottaa, että ratkaisu tuo Suomelle 112 miljoonan euron säästön ja linjaa kehitysavun uudelleen hallituksen strategisten painopisteiden mukaisesti. Afrikan kehitysrahaston rahoittamisen pienentäminen on osa laajaa kokonaisuutta, jossa Suomi säästää kehitysavusta tällä vaalikaudella yhteensä 1 305 miljoonaa euroa.

Kokenut opettaja pohtii: Kaunistelevatko koulut maahanmuuttajatietojaan?
Mistä on kyse, kun koulun luokkahuoneissa näyttää olevan yli puolet maahanmuuttajia, mutta koulun tietojen mukaan heitä on vain kolmannes oppilaista?

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”
SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mielestä korkea verotus ei vaikuta työmotivaatioon ollenkaan. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on asiasta eri mieltä.
















