

Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Geert Wilders lupaa. / LEHTIKUVA
Alankomaiden turvapaikkapolitiikkaan tiedossa rajuja muutoksia: Hakemuksia rajoitetaan, ilman oleskelulupaa olevat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoin
Alankomaiden tuleva oikeistohallitus aikoo rajoittaa radikaalisti turvapaikanhakijoiden määrää, nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja karkottaa hylkäyksen saaneet välittömästi vaikka pakkokeinoilla. Maa haluaa päättää tulevaisuudessa itse omasta turvapaikkapolitiikastaan.
Alankomaiden tulevan hallituksen radikaalit suunnitelmat kasvattavat painetta nostaa asia esille nopeasti keskusteluun myös Saksassa ja koko EU:ssa.
Alankomaiden hallituskoalitio, johon kuuluu viime vuonna parlamenttivaalit voittaneen Geert Wildersin johtaman vapauspuoleen (PVV) lisäksi oikeistoliberaalien, kristillisdemokraattien ja maanviljelijöitä edustavat puolueet kutsuu tulossa olevaa lakia kriisilaiksi.
– Turvapaikkapolitiikasta on tulossa kaikkien aikojen tiukin, Wilders lupasi medialle antamassaan lausunnossa
Hänellä itsellään ei ole aikomusta asettua uuden hallituksen johtoon tai ottaa vastaan muutakaan ministerin virkaa. Hallituksen pääministeriksi kaavaillaan koalition ulkopuolelta tulevaa entistä opetusministeriä Ronald Plasterkia, joka on demari.
Alankomaat haluaa itsestään epäsuositun kohteen
Hallituksen tavoite on tehdä Alankomaista turvapaikanhakijoille epäsuosittu kohde, josta tullaan hakemaan suojaa vain silloin kun sitä todella tarvitaan.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä nopeutetaan ja rajoitetaan niin paljon kuin mahdollista. Ilman voimassa olevaa oleskelulupaa olevat maahantulijat karkotetaan tarvittaessa voimakeinoilla ja kerta toisensa jälkeen niin usein kuin mahdollista.
Oikeutta jättää uusintahakemus supistetaan niin paljon kuin mahdollista ja turvapaikanhakijoille annettavaa oikeusapua vähennetään.
Turkkilaiset, indonesialaiset ja surinamelaiset
Rajuilla toimillaan hallitus aikoo lopettaa nykyisen turvapaikka- ja siirtolaiskaaoksen ja raivata tilaa aidosti suojelua tarvitsevilla.
Alankomaissa jätettiin Saksan tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 38 185 turvapaikkahakemusta. Tämän vuoden maaliskuussa uusia anomuksia jätettiin yli kolme tuhatta. Pakolaisia 17 miljoonan asukkaan maassa on ennestään yli 122 000.
EU:n ulkopuolisista ulkomaalaisista suurin osa on turkkilaisia, marokkolaisia, indonesialaisia ja surinamelaisia.
Päätös synnyttää paineita myös Saksassa
Alankomaiden tulevan hallituksen lupaama radikaali uudistus on ehtinyt synnyttää myös Saksassa monenlaisia reaktioita.
Saksan poliisien ammattiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt vaatii Bild-lehdessä nopeaa käännöstä myös Saksan turvapaikkapolitiikkaan.
Eräät poliitikot varoittavat Alankomaita lähtemästä turvapaikka-asioissa omille teilleen pelätessään hakijoiden määrän kasvavan tämän jälkeen Saksassa entisestään.
Naapurien päätöksestä on odotettavissa tuoretta ja pikanttia sytykettä myös tähän asti erittäin laimeana käyneeseen eurovaalikampanjaan.
Saksalaiset ovat asettaneet kyselyissä turvapaikka- ja siirtolaiskysymykset vaaliteemojen kärkiteemoihin. Enemmistö vaatii siirtolaisten määrän pienentämistä, mutta varsinkin hallituspuolueiden, demarien, vihreiden ja liberaalien poliitikot ovat välttäneet teemaa. Enemmänkin vaaleihin ollaan menossa yleisteemoilla, kuten demokratian puolustamisella ja oikeiston vastustamisella.
Uudistuksia myös ilmasto- ja yleisradiopolitiikkaan
Alankomaiden uusi hallitus ei uudista radikaalilla tavalla pelkästään maan pakolaispolitiikkaa vaan aikoo leikata muun muassa myös valtiollisen yleisradion rahoitusta, pienentää CO2-päästötavoittetta sekä nostaa autobaanojen suurimman sallitun nopeuden takaisin 130 kilometriin tunnissa.
Moskeijoiden rukouskutsujen äänentasoa halutaan alentaa, ja julkisiin virkoihin säädetään musliminaisille huivikielto.
Kansalaisuuden voi saada uusien suunnitelmien mukaan vasta kymmenen vuoden maassaolon ja kielitaitotestien jälkeen. Testissä on pärjättävä myös holokaustiin liittyvissä kysymyksissä.
Israelissa olevan suurlähetystönsä tuleva hallitus harkitsee siirtävänsä Tel Avivista Jerusalemiin.
Ohjelmassa tuleva hallitus vastustaa myös EU:n laajentumista.
PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleisradioyhtiö Rainer Wendt Alankomaat EU-vaalit siirtolaiset karkotukset huivikielto oleskelulupa Geert Wilders Turvapaikkapolitiikka Kansalaisuus ilmastopolitiikka Saksa maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kansanedustaja Maria Ohisalo vaatii uusia reittejä humanitaariselle maahanmuutolle – sisäministeri Rantanen torppaa vihreät haihattelut

Tanskan maahanmuuttoministeri: Onneksi Suomi taistelee laitonta siirtolaisuutta vastaan

Järkevämpi maahanmuuttopolitiikka saa yhä laajempaa kannatusta Euroopassa – myös Suomen hallituksen linja on selkeä

Maahanmuutto kärjistää ja polarisoi eurovaalikampanjaa Saksassa – tähtäimessä ovat myös lähestyvät osavaltiovaalit

Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys

Eurovaaliehdokas Arto Luukkanen: ”Nyt rahaa pitää saada Brysselistä Suomeen”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Puhemies Halla-aho: Marokko on Suomelle ja EU:lle tärkeä kumppani

Kreikkalaista rajavartijaa ammuttiin Turkin vastaisella rajalla – ampuja todennäköisesti ihmissalakuljettaja
Viikon suosituimmat

Junnila: On tullut aika katsoa peiliin, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta antoi Ylen politiikkaradiossa malliesimerkin huonosta käyttäytymisestä, joka on omiaan lisäämään vastakkainasettelua yhteiskunnassa. Kansanedustaja Vilhelm Junnila toteaakin Sofia Virran arvostelukyvyn olevan hukassa. - Puolueen puheenjohtajalta ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tavattu odottaa näin moukkamaista käytöstä ja itsehillinnän puutetta, Junnila kirjoittaa.

Antikainen: Säästä meidät moraalisaarnaltasi, Sofia Virta
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran ulostulot ovat sen verran sakeaa settiä, että perussuomalaisten Sanna Antikainen kehottaa Virtaa lopettamaan muiden moralisoinnin ja katsomaan peiliin.

Demarien Razmyar väisteli kysymystä: Miksi Marin ei tunnustanut Palestiinaa?
Palestiinan tunnustaminen on tämän hetken liki ykkösasia parlamentaariselle oppositiolle, joten sopii hyvin ihmetellä, miksi asiaa ei hoidettu viime hallituskaudella SDP:n ollessa pääministeripuolue.

Iltalehti vihjailee Suomen eturivin USA-tutkijan muka valehtelevan – nimettömät lähteet haukkuvat
Iltalehden artikkeli USA-tutkija, dosentti Markku Ruotsilasta pyrkii näennäisesti avaamaan Ruotsilan näkemyksiä, mutta kokonaisuus kallistuu liki maalittamiseen. Maksumuurin takana olevaa tekstiä markkinoidaan lukijoille oudoilla vihjauksilla Ruotsilan väitetystä valehtelusta.

Teemu Keskisarja sananvapaudesta: ”Se, että jos joku pahoittaa mielensä, ei ole peruste tukkia toisen turpaa”
Moni taho on yrittänyt rajoittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan tosipuheita maahanmuuton tuomista ongelmista. Keskisarja ei vaikene vaan käyttää sananvapauttaan. Hänestä sananvapauden osalta Suomessa eletään viheliäistä aikaa. Median omistus on keskittynyt ja Yle on propagandakoneisto, joka tarjoaa vain tsoukki-herännäisyyden ilmentymiä.

Keskisarja ja Salminen: Työperäisen maahanmuuton hillitön hinta – ”Suomi on konkurssissa”
Suomeen on kymmenessä vuodessa muuttanut 300 000 ihmistä muualta maailmasta ja sama tahti jatkuu. Nyt vieraskielisiä on 600 000. Tällaista maahanmuuttoa ei ole nähty koskaan maamme historiassa, ja sillä on seurauksensa yli sukupolvien. Suomen tulevaisuus onkin matematiikkaa.

Cancel-kulttuurin nousu ja tuho
Cancel-kulttuuri nousi viime vuosikymmenen lopulla pelottavaksi sosiaalisen median ilmiöksi. Alkuperäisen ajatuksen mukaan epäeettisesti toimineita valta-asemassa olevia ihmisiä pitäisi saattaa edesvastuuseen. Pian tähtäimeen saattoi joutua kuka tahansa ”väärinajattelija”. Ilmiö suosi erityisesti vasemmistoa, jolle cancel-kulttuuri oli hetkellisesti lähes voittamaton keino mielipideilmaston kontrollointiin. Tätä nykyä organisaatiot osaavat nähdä paremmin tarkoitushakuisten kampanjoiden läpi eivätkä ihmiset pelkää vasemmistoaktivisteja vanhaan tapaan. X:stä joukkopaon pienemmälle Bluesky-alustalle tehnyt vasemmisto jatkaa tätä nykyä uhittelua lähinnä toisilleen. Radikalisoitunut ja vihainen kaikukammio on murentanut mielikuvia vasemmistosta suvaitsevaisena ja inhimillisenä suuntauksena.

Kun Suomen Akatemia syytää miljoonia huuhaatutkimukseen, jää vastine verorahoille usein heikoksi
Helsinkiläinen PS-varavaltuutettu Mika Merano ruotii kirjoittamassaan, tänään julkaistussa tiedepamfletissa Suomen Akatemian jakamaa tutkimusrahoitusta, josta on viime vuosina irronnut huomattavia summia tieteellisesti kyseenalaisille tai jopa täysin marginaalisille kohteille. Tuore julkaisu osoittaa samalla, että suomalaisen tiedepolitiikan haasteena on tieteen ja politiikan osittainen sekoittuminen, mikä uhkaa jo tieteen uskottavuutta ja sen kykyä tuottaa luotettavaa tietoa kaikkien hyväksi.

Simo Grönroosin kolumni: Äänestäjien maahantuontia

Antikainen: Koneen Säätiö rahoittaa Hamasia tukevaa aktivismia
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jyrkästi Koneen Säätiön päätöstä tukea Sumud – Suomen Palestiina-verkosto ry:tä. Vuonna 2024 Säätiö myönsi 144 290 euroa hankkeelle nimeltä "Dekoloniaalinen kulttuuriohjelma – Palestiinalaisia ulostuloja". Sumudin vuoden 2026 toimintasuunnitelma kertoo, että järjestö aikoo hakea säätiöltä tukea jatkossakin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää