Uskonnollisen hurskauden sijasta nykynaiset haluavat osoittaa, miten suvaitsevaisia he ovat, arvelee Oulussa asuva brittiläinen uskontoantropologi. Hänen mukaansa Black Lives Matter -mielenosoituksista (BLM) on tullut joillekin nuorille suomalaisille naisille uskonnon korvike. Suomalaiselle kansanluonteelle tyypillinen ”mitähän ne muut meistä ajattelevat” -käyttäytymismalli näkyy myös BLM-liikkeen saamassa suosiossa.

Brittiläinen Edward Dutton on uskontotieteen tohtori ja Oulun yliopiston uskontoantropologian ja suomalaisen kulttuurin dosentti, joka on teoksissaan käsitellyt muun muassa suomalaisuutta ja suomalaista kulttuuria.

– Tässä todellakin tulevat esille suomalaisille tyypilliset luonteenpiirteet: ollaan kovasti huolissaan siitä, mitä muut ajattelevat ja halutaan toimia samalla tavalla kuin muutkin, Dutton kertoo Suomen Uutisille.

– Taustalla oleva ajatus on se, että ”meidän on toimittava samalla tavalla kuin muissa, isommissa maissa tehdään, tai muuten ne ajattelevat meistä pahaa”, antropologi Dutton selittää.

Oulun BLM-mielenosoitusta katsomassa ollut Dutton kertoo Suomen Uutisille, että suurin osa mielenosoittajista oli nuoria tyttöjä. Antropologin mukaan BLM-mielenosoituksissa on kyse ”hyveliputuksesta” ja ”sääntöihin mukautumisesta”. Naiset ovat uskonnollisempia kuin miehet, ja joillekin Black Lives Matter -liikkeestä on tullut uusi uskonto.

– Ennen vanhaan suomalaiset naiset halusivat osoittaa, miten ”luterilaisia” he ovat. Nyt he haluavat osoittaa, miten ”suvaitsevaisia” he ovat, Dutton sanoo.

Dutton näkee BLM-liikkeen pohjimmiltaan ”uskonnollisena herätysliikkeenä”, jollaisia esiintyy yleensä yhteiskunnallisten kriisien jälkeen. Myös Twitterin huippusuositun Titania McGrath -parodiahahmon isä Andrew Doyle on sitä mieltä, että suvaitsevaisuus (”wokeness”) on tietyllä tavalla uusi uskonto. Suomen Uutiset kertoi Doylen ajatuksista jutussaan helmikuussa.

”Heikko itsetunto on yksi suomalaisten kansallisista ominaispiirteistä”

Patriarkaalinen rakenne on suomalaisessa yhteiskunnassa murtunut, ja tilalle on tullut jotain aivan muuta.

– BLM-mielenosoituksessa ei-suomalaiset kertoivat suomalaisille, miten kamalia suomalaiset ovat, Dutton kuvailee.

– Ja suomalaiset kuuntelivat nöyrinä, koska heikko itsetunto on yksi suomalaisten kansallisista ominaispiirteistä.

– On tietenkin ei-suomalaisten edun mukaista, että suomalaisilla olisi mahdollisimman surkea omakuva, koska se voimaannuttaa ei-suomalaisia, antropologi Dutton sanoo.

Samat asenteet näkyivät suhtautumisessa Oulun grooming-tapauksiin

Edward Dutton näkee BLM-mielenosoituksissa samoja asenteita, jotka näkyivät suomalaisten suhtautumisessa Oulun grooming-tapauksiin.

– Keskeinen ajatus on: ”Me suomalaiset emme ole tärkeitä. Me olemme arvottomia. Me suomalaiset olemme ’rasisteja’. Meidän on kerjättävä muiden hyväksyntää tekemällä mitä he haluavat meidän tekevän.”

– Kun muut maat ottavat vastaan kymmeniä tuhansia muslimimiehiä, Suomen on toimittava samalla tavalla, vaikka Suomella ei ole edes siirtomaahistoriaa.

– Kun muut maat järjestävät BLM-mielenosoituksia, niin myös suomalaisten on järjestettävä niitä, Dutton vertailee.

Tällaiset konformistiset ajatukset ovat Duttonin mukaan seurausta suomalaisten evoluutiokehityksestä: vain tiukasti yhdessä toimivat ryhmät kykenivät selviämään ankarasta talvesta. Siksi yksilöiden oli opittava mukautumaan ryhmän tahtoon.

Evoluution tuloksena suomalaisista tuli erittäin epäitsekkäitä, sääntöjä noudattavia, sosiaalisesti ahdistuneita ja uskonnollisia. Perinteinen uskonnollisuus tekee ihmisistä etnosentrisiä ja korostaa oman ryhmän merkitystä. Mutta kun perinteinen uskonnollisuus on vähentynyt, jäljelle jää vain yleinen epäitsekkyys ja sosiaalinen ahdistus.

Evoluutiokehitys kulminoituu Black Lives Matter -mielenosoitukseen pienessä ja maahanmuuttajille täysin turvallisessa pohjolan pikkukaupungissa Oulussa.

Kirja Oulun raiskauksista johti vaikeuksiin Oulun yliopiston kanssa

Oulun raiskausepidemiaa käsittelevässä kirjassaan Dutton etsi suomalaisten evoluutiohistoriasta selitystä sille, miksi turvapaikanhakijoiden tekemiä raiskauksia on suvaittu näinkin pitkään. Antropologin mukaan suomalaiset ovat Euroopan älykkäin kansa, mutta älykkyys tekee meistä liian kilttejä vastustamaan haitallisia aatteita, kuten monikultturismi-ideologiaa.

Duttonin kirja ”Suomen vaiennettu raiskausepidemia: Miten suomalaiset valjastettiin rakastamaan hyväksikäyttäjiään” ilmestyi äskettäin Saara Sarivuoren suomennoksena. Suomenkielinen versio on saatavilla Amazon-kirjakaupasta painettuna ja e-kirjana.

Kirjan suomenkielisessä versiossa kerrotaan myös niistä vaikeuksista, joihin alkuperäisen teoksen julkaiseminen johti. Syyskuussa 2019, vain kaksi kuukautta sen jälkeen kun Oulussa asuvien maahanmuuttajien grooming-jengi tuomittiin, kirjan englanninkielinen versio arvosteltiin Suomen Uutisten artikkelissa.

– Mahdollisesti osin johtuen siitä, että suomalaiset ovat niin kiinnostuneita mitä ulkomaalaiset heistä ajattelevat, artikkeli levisi kuin metsäpalo suomenkielisessä Twitterissä, Dutton kirjoittaa.

Monet tuomitsivat Duttonin kirjan jyrkästi ja vaativat Oulun yliopistoa ryhtymään toimiin Duttonin dosentuurin perumiseksi. Oulun yliopisto reagoi vaatimuksiin ”irtisanoutumalla” Duttonista.

– Edward Dutton ei työskentele eikä opeta Oulun yliopistossa. Nykylainsäädännön mukaan dosentuuria ei ole kuitenkaan mahdollista perua, Oulun yliopisto kirjoitti Twitter-tilillään.

Jo aiemmin Oulun yliopisto oli kommentoinut kirjasta noussutta kohua twiittaamalla, että Dutton ei ”edusta yliopistomme arvoja, jotka korostavat vastuunkantoa ja yhdenvertaisuutta”. Tilanne johti siihen, että tammikuussa 2020 Oulun yliopisto poisti tohtori Edward Duttonin nimen dosenttien listalta Oulun yliopiston verkkosivujen kulttuuriantropologian osastolta. Yliopisto ei ottanut yhteyttä Duttoniin ennen poistoa. Dutton pitää yliopiston toimintaa lapsellisena.

– Tämä on täysin harhaanjohtavaa, koska kyse ei tietenkään ollut siitä, että tittelini oltaisiin otettu pois, koska sitä ei voi lain mukaan ottaa pois, kuten he ovat julkisesti joutuneet myöntämään, Dutton kommentoi.

Juttua editoitu 17.6.2020 klo 12:09.

SUOMEN UUTISET